Voisiko tämä löytö muuttaa maatalousmenetelmiämme? Musiikin vaikutus sienten kasvuun herättää mielenkiintoa ja avaa mahdollisuuksia uusille käytöille kestävässä maataloudessa.
Nykyisten ekologisten ongelmien edessä maaperän parantaminen on olennaista. Perinteiset menetelmät sisältävät veden hallinnan ja mikrobien käytön. Kuitenkin äänistimulaatio on tähän asti jäänyt huomiotta. Kuitenkin se voisi tarjota uuden mahdollisuuden Flindersin yliopiston tutkijoiden mukaan.
Tutkijat tutkivat monotonisen äänen vaikutusta Trichoderma harzianum -sieneen, joka on hyödyllinen sieni tunnettu positiivisista vaikutuksistaan luomumaataloudessa. Tätä sientä altistettiin 8 kHz:n äänitaajuudelle, joka oli inspiroitu valkoisista äänistä, joita käytetään tinnituksen lievittämiseen. Altistus kesti 30 minuuttia päivässä 80 desibelin äänenvoimakkuudella, mikä mahdollisti vaikutusten arvioimisen sen kasvuun ja itiöiden tuotantoon.
Tulokset ovat yllättäviä: vain viiden päivän päivittäisen altistuksen jälkeen kasvu ja itiöiden tuotanto paranivat merkittävästi verrattuna ei-altistettuihin näytteisiin. Tämä havainto avaa odottamattomia mahdollisuuksia.
Tutkijat ehdottavat, että tämä vaikutus voisi johtua piezoelektrisistä ilmiöistä. Nämä tapahtuvat, kun ääniaallot luovat mekaanista painetta, joka muuttuu sähköenergiaksi, vaikuttaen siten solujen toimintaan. Toinen selitys perustuu sienten kalvoissa oleviin mekanoreseptoreihin, jotka ovat samanlaisia kuin ihmisen ihossa. Nämä reseptorit voisivat laukaista geneettisiä mekanismeja, jotka edistävät kasvua, kun niitä stimuloidaan äänellä.
Vaikka ensimmäiset tulokset ovat lupaavia, tutkijat uskovat, että lisätutkimuksia tarvitaan. He pohtivat erityisesti muiden äänityyppien tai luonnollisten äänten vaikutusta kasvien ja sienten symbioosiin.
Tämä tutkimus voisi potentiaalisesti parantaa maaperän palauttamista tarjoamalla äänipohjaisen lähestymistavan biodiversiteetin ja maatalousekosysteemien resilienssin edistämiseksi.
Mitkä ovat piezoelektriset ilmiöt?
Piezoelektrinen ilmiö on fysikaalinen ilmiö, jossa mekaaninen paine, joka kohdistuu tiettyihin materiaaleihin, kuten kiteisiin tai biologisiin kudoksiin, muuttuu sähköiseksi varaukseksi. Ääniaallot voivat aiheuttaa tätä painetta, mikä tuottaa heikon sähkövirran, joka vaikuttaa soluprosesseihin.Elävissä organismeissa tätä ilmiötä on jo havaittu peptideissä, proteiineissa ja jopa viruksissa. Kun kyseessä ovat sienet, kuten australialaisten tutkijoiden tutkimat, tämä sähkövirta voisi moduloida biokemiallisia reaktioita, jotka ovat vastuussa kasvusta tai lisääntymisestä.
Tämän ilmiön merkitys maataloudessa perustuu sen kykyyn epäsuorasti stimuloida maaperässä olevia organismeja, avaten näin mahdollisuuksia parantaa maaperän terveyttä ja edistää kasvien kasvua ilman kemikaalien käyttöä.
Mitkä ovat mekanoreseptorit ja miten ne reagoivat ääneen?
Mekanoreseptorit ovat aistireseptoreita, jotka sijaitsevat solukalvoissa ja pystyvät havaitsemaan fyysisiä ärsykkeitä, kuten painetta tai värähtelyjä. Sienissä, kuten ihmisissä, nämä reseptorit näyttelevät keskeistä roolia ympäristön mekaanisten muutosten havaitsemisessa.Kun ääniaallot aiheuttavat värähtelyjä, mekanoreseptorit aktivoituvat. Tämä voi johtaa sarjaan biokemiallisia reaktioita, jotka muuttavat tiettyjen geenien toimintaa. Sienissä tämä stimulointi voisi vaikuttaa niiden kasvuun tai kykyyn tuottaa itiöitä.
Mekanoreseptorien tutkiminen sienissä avaa mahdollisuuksia sovelluksille maataloudessa. Stimuloimalla näitä reseptoreita äänillä voitaisiin vaikuttaa sienten ja kasvien vuorovaikutuksiin, edistäen siten nopeampaa ja tehokkaampaa kasvien kasvua.