Merkurius: Aurinkoa lähellä oleva planeetta, jonka magneettikenttä on niin outo

BepiColombo-missio on avaruustutkimusprojekti, joka paljastaa usein odottamattomia yllätyksiä. Kesäkuussa 2023, kun se lensi Merkuriuksen ohi, BepiColombo-missio keräsi tietoa planeetan magneettikentästä. Nämä havainnot antavat esimakua tulevista löydöistä, kun sonda asettaa kaksi orbiteria Merkuriuksen ympäri vuonna 2026.

Vaikka Merkurius on hyvin pieni, sillä on magneettikenttä, joka luo suojaavan "kuplan" planeetan ympärille: magnetosfääri. Tämä kenttä on noin 100 kertaa heikompi kuin Maan kenttä, mutta se vuorovaikuttaa voimakkaasti auringosta tulevien varattujen hiukkasten, aurinkotuulen, kanssa.


BepiColombo on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ja Japanin avaruusjärjestön (JAXA) yhteistyöprojekti, jonka tavoitteena on tutkia tätä magnetosfääriä ja selvittää, miten Merkurius reagoi äärimmäiseen avaruusympäristöön lähellä Aurinkoa. Tällä etäisyydellä aurinkotuulen ja magnetosfäärin vuorovaikutukset ovat intensiivisempiä kuin muualla aurinkokunnassa.

Kesäkuun 2023 ylilennon aikana BepiColombo:n tieteelliset instrumentit keräsivät tärkeitä tietoja. Lina Hadidin tiimi, joka käyttää Mio-orbiterin instrumentteja, analysoi Merkuriuksen magneettista ympäristöä, mukaan lukien hiukkasten kartoitus ja niiden energia, lyhyellä 30 minuutin aikavälillä.

Tiimi havaitsi odotettuja rakenteita, kuten rajan, jossa vapaa aurinkotuuli kohtaa magnetosfäärin. Kuitenkin myös yllättäviä löytöjä tehtiin, mukaan lukien matalalla leveysasteella sijaitseva plasma-kerros, joka paljasti aiemmin näkymättömiä hiukkasten energiatasoja Merkuriuksessa.

Lisäksi energisiä ioneja havaittiin lähellä päiväntasaajaa, mikä viittaa "renkaallisen virran" olemassaoloon. Tällaiset virrat ovat hyvin tunnettuja Maan ympärillä, mutta Merkuriuksen pienikokoisen magnetosfäärin vuoksi ilmiön ymmärtäminen on haastavaa. Tämä kysymys todennäköisesti ratkeaa, kun sonda on täysin toiminnassa vuonna 2026.

Toinen mielenkiintoinen löytö liittyy kylmien ionien havaitsemiseen Merkuriuksen pinnalla, kuten hapen, natriumin ja kaliumin. Nämä hiukkaset ovat todennäköisesti peräisin mikrometeoriiteista tai aurinkotuulesta, tarjoten kolmiulotteisen näkymän pienen planeetan pinnan koostumuksesta.

Nämä ensimmäiset havainnot osoittavat BepiColombo-mission valtavan potentiaalin ymmärtää monimutkaisia vuorovaikutuksia Merkuriuksen ja sen avaruusympäristön välillä. Vuodesta 2026 eteenpäin mission kaksi orbiteria tarjoavat jatkuvia tietoja, jotka auttavat ymmärtämään tämän ainutlaatuisen magnetosfäärin kehitystä ja reaaliaikaisia vuorovaikutuksia.

BepiColombo-missio

BepiColombo on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ja Japanin avaruusjärjestön (JAXA) yhteinen avaruusmissio, joka on suunnattu Merkuriuksen tutkimiseen, planeetan, joka on lähimpänä Aurinkoa. Lokakuussa 2018 käynnistetty missio pyrkii ymmärtämään paremmin Merkuriuksen äärimmäistä ympäristöä ja koostumusta, erityisesti sen magneettikenttää ja vuorovaikutusta aurinkotuulen kanssa.

Missio käyttää kahta orbiteria: ESA:n Mercury Planetary Orbiter (MPO) ja JAXA:n Mercury Magnetospheric Orbiter (MMO, tai Mio). Nämä kaksi sondia kuljetetaan yhdessä Merkuriukseen ja ne eristyvät vuonna 2026, jolloin ne asettuvat planeetan ympäri, mahdollistaen täydentäviä havaintoja.

BepiColombo-mission tavoitteena on selvittää useita mysteerejä liittyen Merkuriukseen, mukaan lukien sen magneettikentän muodostuminen, pinnan koostumus ja vuorovaikutukset planeetan heikon ilmakehän ja auringosta tulevien varattujen hiukkasten välillä.