Tutkijat ovat käyttäneet antureita ja mittauslaitteita järven syvyyksissä ja havainneet lämpötilasekoitusilmiön vesikerrosten välillä. Tämä sekoitus, joka liittyy tuulen liikkeisiin, aiheuttaisi äkillisen hapen vähenemisen, mikä voisi johtaa monien kalojen kuolemaan.
Tutkijoiden mukaan hapen väheneminen johtuu järven pinnalla puhaltavista voimakkaista tuulista. Nämä tuulet luovat vesiliikkeitä, jotka vievät happea pohjaan, jättäen pinnan kerroksen köyhtyneeksi ja aiheuttaen kalojen äkillisen kuoleman, minkä jälkeen ne nousevat hitaasti pinnalle.
Raamatulliset kertomukset, jotka kuvaavat odottamatonta kalasaalista, voisivat siis osua yksiin näiden luonnollisten kuolematapahtumien kanssa. Aikanaan tällainen näky olisi varmasti vaikuttanut ihmeeltä rannikkoväestölle, joka näki suuria määriä kaloja kelluvan käden ulottuvilla.
Tutkijat ovat huomanneet, että tämä ilmiö esiintyy pääasiassa silloin, kun järvi on kerrostunut: lämpimämpi ja hapekkaampi yläkerros, jossa kalat keskittyvät, on kylmemmän ja hapettoman alaosan päällä. Kun nämä kerrokset sekoittuvat voimakkaiden tuulten vaikutuksesta, järven yläkerros kärsii hapenpuutteesta.
Kyseiset kalat, jotka kuuluvat Kinneretin järven hallitseviin lajeihin, pyrkivät ajelehtimaan rannalle näiden kuolematapahtumien jälkeen. Tämä äkillinen runsas määrä voisi siten selittää kertomuksia ihmeellisestä saaliista ja suurista kalamääristä.
Yhdistämällä historiallisia ja ympäristötietoja tiimi on osoittanut, että järven nykyiset olosuhteet muistuttavat suuresti Jeesuksen aikakauden olosuhteita. Tämä havainto viittaa siihen, että Raamatussa kuvatuilla tapahtumilla voisi olla luonnollisia syitä sen sijaan, että ne olisivat yliluonnollisia ihmeitä.
Tutkijat korostavat, että tällaiset ilmiöt ovat harvinaisia, mutta hyvin dokumentoituja. Heidän tutkimuksensa tarjoaa näin ollen tieteellisen näkökulman ikivanhoihin kertomuksiin, samalla kun se korostaa luonnollisten ilmiöiden merkitystä vanhoissa uskomuksissa ja perinteissä.