Voisiko apina, joka satunnaisesti painaa näppäimiä, lopulta toistaa Shakespearen teokset äärettömän ajan kuluessa? Tunnettu älykkään apinan paradoksi näyttää nyt olevan ristiriidassa oman universumimme rajallisten resurssien kanssa.
Uusi australialaisten matemaatikoiden tekemä tutkimus kyseenalaistaa tämän ajatuksen, perustuen ei enää abstraktiin äärettömyyden käsitteeseen, vaan universumin aikarajoihin.
Stephen Woodcock ja Jay Falletta Sydneyin teknillisestä yliopistosta syventyivät tähän paradoksiin haluten selvittää, voisiko apina toistaa shakespearelaista teosta ajassa, joka olisi yhteensopiva universumimme elinajanodotteen kanssa. He analysoivat todennäköisyyksiä saada tarkkoja sanoja rajallisilla resursseilla.
Alkuperäinen väite olettaa, että äärettömällä määrällä apinoita ja aikaa kaikki mahdolliset kirjainkombinaatiot lopulta kirjoitetaan. Tämä äärettömyyden periaate, vaikka se on hyödyllinen todennäköisyyden ja sattuman ymmärtämisessä, jättää huomiotta todelliset rajoitukset maailmassamme.
Tutkiakseen tätä käsitettä tutkijat simuloivat 30 näppäimen näppäimistön, joka sisältää yleisiä kirjaimia ja välimerkkejä, sekä näppäilytahtia, joka on yksi näppäys sekunnissa. He ottivat myös huomioon universumin arvioidun eliniän, joka on 10^100 vuotta, mikä on paljon enemmän kuin nykyinen ikä, 13,8 miljardia vuotta.
Lisäksi he mallinsivat ei vain yhtä apinaa, vaan myös 200 000 simpanssia, mikä vastaa nykyisin maapallolla havaittua populaatiota. Huolimatta tästä hypoteettisesta kollektiivisesta ponnistuksesta, tulokset osoittavat, että tarvitaan paljon enemmän aikaa kuin universumin todennäköinen olemassaolo, jotta voitaisiin kirjoittaa edes 884 647 sanaa, jotka koostavat Shakespearen täydelliset teokset.
Tiimi laski, että yksi simpanssi voisi heikolla todennäköisyydellä onnistua kirjoittamaan sanan "bananas" elinaikanaan, mutta on käytännössä mahdotonta tuottaa täydellistä teosta. Tämä asettaa väitteen todennäköisyysparadoksien joukkoon, kuten Pietarin paradoksi tai Zenonin paradoksi, joissa äärettömät resurssit johtavat johtopäätöksiin, jotka ovat irti rajallisista todellisuuksista.
Kirjoittajat lisäävät humoristisesti, että näppäilynopeuden tai apinoiden määrän lisääminen ei vaikuttaisi tulokseen. Näin ollen älykkään apinan paradoksi, vaikka se on totta teoriassa, ei juuri päde rajallisessa universumissamme.
Tekoälyn aikakaudella tämä tutkimus herättää myös syvällisempiä kysymyksiä: mitä on luovuus? Miten merkitys ja tietoisuus todella syntyvät, ja voiko niitä vähentää yksinkertaiseksi satunnaiseksi symboliyhdistelmäksi?