Metsien hävittäminen vaikuttaa yllättävästi tähän eläimeen 🌳

Uuden-Seelannin avohakkuualueilla alkuperäinen kärpänen luopuu tummasta väristään. Mutta miksi tämä äkillinen värimuutos tapahtuu?


Tämä ilmiö ei ole pelkkä biologinen sattuma. Tutkijat puhuvat suoraan evolutiivisesta reaktiosta ihmisen aiheuttamiin elinympäristön muutoksiin.

Tiede raportoi, että laji Zelandoperla jäljittelee metsätalousympäristössä myrkyllistä sävyä sukulaisestaan Austroperla cyrenestä. Tämä mimikry suojaa näitä hyönteisiä saalistavilta linnuilta, kun ne näyttäytyvät lajin edustajina, joita pidetään myrkyllisinä.

Avohakkuualueilla tämä strategia ei enää ole tarpeen. Myrkylliset lajit häviävät, saalistajat etääntyvät, ja kärpäset hylkäävät tumman värinsä.

Syvälliset geneettiset analyysit ovat paljastaneet merkittävän vähenemisen "ebony"-alleelin esiintymisessä Zelandoperla-lajeilla, jotka ovat eläneet avohakkuualueilla useiden vuosisatojen ajan. Tämä alleeli, joka on vastuussa tummasta pigmentaatiosta, on harvinaistunut elinympäristöissä, joissa se ei enää ole tarpeen suojautumiseksi saalistajilta.

Tämän värin tuottaminen vaatii merkittävää energiankulutusta, mikä saa populaatiot suosimaan vaaleampia sävyjä, jotka ovat paremmin sopeutuneet uusiin ympäristöolosuhteisiin, joissa värin valintapaine on lieventynyt.


Tutkijat ovat tutkineet yli 1 200 näytettä ja vahvistaneet nämä sopeutumat 19 eri elinympäristössä. Tulokset osoittavat rinnakkaista evoluutiota eristyneissä populaatioissa.

Tutkimukset korostavat evoluution ennakoitavuutta vastaavien ympäristöpainosten edessä. Tämä havainto herättää uusia kysymyksiä ihmisen vaikutuksesta biodiversiteettiin.

Mikä on "ebony"-alleeli?

"Ebony"-alleeli on erityinen geneettinen muunnos, joka on tunnistettu Zelandoperla-suvun kivihyönteisissä. Se säätelee pigmenttien tuotantoa, jotka ovat vastuussa niiden ulkokuoren tummasta väristä.

Tällä värillä on tärkeä rooli metsätalousympäristöissä, joissa se auttaa hyönteisiä jäljittelemään myrkyllisiä lajeja ja naamioitumaan saalistajilta. Kuitenkin sen tuottaminen on energiaa kuluttavaa ja muuttuu haitalliseksi, kun saalistajien paine vähenee, kuten avohakkuualueilla.

Tämän alleelin esiintyvyyden vaihtelut havainnollistavat, kuinka ihmisen muokkaamat ympäristöolosuhteet vaikuttavat suoraan lajin selviytymiseen ja evoluutioon.