Savi-sylinterit, jotka on ajoitettu vuoteen 2400 eaa., sisältävät merkintöjä, jotka voisivat hyvin olla ensimmäisiä viittauksia tähän aakkostoon, joka on huomattavasti vanhempi kuin aiemmin tunnetut. Tämä löytö kyseenalaistaa vallitsevat teoriat tämän kirjoitusmuodon syntymisestä.
Kirjoitusjärjestelmät ovat aina olleet merkittävä tekijä ihmiskunnan sivilisaatiossa, mahdollistaen tietojen siirtämisen pitkien aikojen kuluessa. Varhaiset muodot, kuten hieroglyfit tai nuolenpääkirjoitus, olivat monimutkaisia, ja ne esittivät sanoja tai ideoita lukuisilla symboleilla. Kuitenkin aakkosto, joka jakaa sanat erillisiksi ääniksi, mahdollisti suuren yksinkertaistamisen.
Perinteisesti aakkoskirjoituksen alkuperä on liitetty Siinain semitiläisiin kansoihin noin 1900 eaa. Tätä niin kutsuttua "protosinaïtista" aakkostoa pidetään egyptiläisten hieroglyfien perillisenä. Mutta tämä löytö Syyriassa vaikuttaa viittaavan siihen, että aakkoskokeiluja on tapahtunut paljon aikaisemmin ja eri maantieteellisellä alueella kuin Egyptissä.
Glenn Schwartz, löytöön johtanut arkeologi, on johtanut kaivauksia Tell Umm-el Marrassa, Syyrian paikassa, joka sijaitsee Aleppon ja Eufratin välissä. Tiimi löysi pronssikauden hautauksen, joka sisälsi arvokkaita esineitä, mutta myös neljä savisylinteriä, joissa oli symboleita. Nämä merkinnät näyttävät olevan aakkoskirjaimia, vaikka niiden tarkka merkitys on edelleen epäselvä.
Sylinterit, jotka ovat kooltaan ihmisen sormen kokoisia, olivat rei'itettyjä, mikä viittaa siihen, että ne oli kiinnitetty esineisiin etiketteinä. Tutkijat arvioivat, että niitä olisi voitu käyttää säilytysastioiden tai varakkaan omistajan omaisuuden sisällön tunnistamiseen. Hiili-14-analyysi on mahdollistanut näiden esineiden ajoittamisen noin vuoteen -2400.
Mikä tekee tästä löydöstä erityisen mielenkiintoisen, on se, että se edeltää tunnettuja aakkostoja 500 vuodella. Tämä kyseenalaistaa aikaisemmin vahvistetun aikajanan, joka sijoitti aakkoston alkuperän Egyptiin. Glenn Schwartz ja hänen tiiminsä korostavat, että nämä sylinterit osoittavat, että aakkoskirjoituksen muotoja on ollut olemassa paljon ennen aikakautta, joka perinteisesti liitetään muinaiseen Egyptiin.
Jotkut asiantuntijat ovat kuitenkin varovaisia näiden symbolien tulkinnassa. Samankaltaisuus aakkoskirjainten kanssa saattaa olla vain sattumaa, johtuen löydettyjen merkintöjen vähäisestä määrästä. Kuitenkin toiset tutkijat uskovat, että symbolien yksinkertaisuus muistuttaa voimakkaasti aakkostoa.
Tämä löytö viittaa siis vaihtoehtoiseen alkuperään aakkostolle, mahdollisesti Lähi-idän yhteiskunnista. Erilaisten sivilisaatioiden, erityisesti egyptiläisten ja syyrialaisten, välinen kaupankäynti olisi voinut helpottaa aakkoskirjoitusten syntyä useilla maantieteellisillä alueilla.
Tämän aiheen ympärillä on vielä paljon tutkittavaa, mutta tämä löytö avaa uusia näkökulmia kirjoituksen historiaan ja sen varhaisiin kehityksiin. Lisäkaivaukset voisivat vahvistaa tätä hypoteesia ja tuoda lisää tietoa varhaisista kirjoitusjärjestelmistä.
Mikä on protosinaïtinen aakkosto?
Protosinaïtinen aakkosto on tunnetuin vanhin aakkosto, joka on peräisin lähes 1900 eaa. Se juontaa juurensa egyptiläisiin hieroglyfeihin, mutta toisin kuin ne, se edustaa yksittäisiä ääniä, joita kutsutaan fonemeiksi, eikä ideoita tai kokonaisia sanoja. Sitä käyttivät muinaiset Siinain asukkaat, alueella, joka sijaitsee Egyptin ja Palestiinan välillä.Protosinaïtinen järjestelmä merkitsi suurta siirtymää kirjoituksessa. Ennen sitä sivilisaatiot käyttivät logografisia järjestelmiä, kuten egyptiläisiä hieroglyfejä tai mesopotamialaista nuolenpääkirjoitusta. Nämä sisälsivät satoja symboleita, jotka edustivat ideoita tai sanoja, tehden kirjoituksesta monimutkaista ja vain eliitin saavutettavissa olevaa. Aakkosto puolestaan yksinkertaisti kirjoitusta ja teki siitä helpommin saavutettavaa.
Tällä aakkostojärjestelmällä oli merkittävä vaikutus naapuriviljelmiin. Se kehittyi fenikialaiseksi aakkostoksi, joka puolestaan vaikutti kreikkalaiseen ja latinalaiseen aakkostoon. Tämä mahdollisti kirjoituksen leviämisen laajemmalle yleisölle, yli kuninkaallisten ja uskonnollisten piireiden, ja sillä oli keskeinen rooli kirjoitetun viestinnän historiassa.