Alkuperäinen lähestymistapa, joka voisi tarjota uusia näkökulmia alkoholismia vastaan, ainakin osalle väestöstä.
Perusajatus on hyödyntää muistia kulutuksen vähentämiseksi. Aikaisemmat tutkimukset ravitsemuksesta ovat osoittaneet, että aiemman aterian muistaminen auttaa syömään vähemmän. Portsmouthin yliopiston tiimi halusi testata, päteekö tämä menetelmä myös alkoholiin. Tutkimus, joka toteutettiin 50 naisella, koostui siitä, että heitä pyydettiin muistamaan äskettäinen alkoholiin liittyvä kokemus.
Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäisen tuli yksityiskohtaisesti kertoa alkoholin kulutukseen liittyvä muisto, jopa arvioimalla nautittuja kaloreita. Toinen ryhmä, kontrolliryhmä, muisti vain autolla ajamisen. Sen jälkeen osallistujat saivat nauttia alkoholijuomaa omaan tahtiinsa, tietämättä, että heidän juomistahtiaan mitattiin.
Tulokset osoittivat, että alkoholia muistelleet naiset joivat hitaammin kuin autolla ajamista muistelleet. Tämä hidastuminen voisi viitata alkoholin kulutuksen halun vähenemiseen, ehkä kaloreiden tiedostamisen vuoksi. Lisäksi sama ryhmä ilmoitti harkitsevansa vähemmän juomista illan aikana.
Tutkimuksen pääkirjoittajan, tohtori Lorenzo Staffordin mukaan tämä ilmiö voisi liittyä naisten suurempaan herkkyyteen alkoholiin liittyville riskeille, erityisesti painonnousun suhteen. Tällä hetkellä alkoholi vaikuttaa merkittävästi päivittäiseen kalorinsaantiin, erityisesti naisilla.
Toinen tutkimus, jonka toteutti University College, ehdottaa myös, että alkoholijuomien kalorimerkinnät voisivat kannustaa kuluttajia juomaan vähemmän. Tutkimus paljasti, että suurin osa suurkuluttajista muuttaisi käyttäytymistään, jos kalorit olisi selkeästi merkitty pulloihin.
Professori Andrew Steptoe, tämän tutkimuksen taustalla, korostaa, että merkinnät voisivat kannustaa riskijuojia vähentämään kulutustaan. Hän kuitenkin varoittaa, että tämä lähestymistapa ei todennäköisesti riitä radikaalisti muuttamaan kuluttajien tapoja.
Samaan aikaan tutkijat arvioivat, että kohdennetummat interventiot, jotka vaikuttavat suoraan yksilöiden asenteisiin alkoholia kohtaan, olisivat tehokkaampia pitkällä aikavälillä. Tällaiset strategiat voisivat täydentää muistin tai merkintöjen vaikutusta kohti kohtuullisempaa kulutusta.
Nämä tutkimukset avaavat siis mielenkiintoisia mahdollisuuksia ymmärtää paremmin, kuinka yksinkertaiset tekijät, kuten muisti tai etikettit, voisivat säädellä alkoholin kulutusta. Kuitenkin lisätutkimuksia tarvitaan näiden strategioiden tehokkuuden vahvistamiseksi laajassa mittakaavassa.