
Webb-teleskooppi tarjoaa yksityiskohtaisen näkymän hiilipölyn tuotantoon Wolf-Rayet 140 -kaksitähtijärjestelmässä.
Luotto: NASA, ESA, CSA, STScI, Emma Lieb (Denverin yliopisto), Ryan Lau (NSF:n NOIRLab), Jennifer Hoffman (Denverin yliopisto)
Luotto: NASA, ESA, CSA, STScI, Emma Lieb (Denverin yliopisto), Ryan Lau (NSF:n NOIRLab), Jennifer Hoffman (Denverin yliopisto)
Hiilipölyä vapautuu Wolf-Rayet 140 -binaarijärjestelmässä, joka sijaitsee 5 000 valovuoden päässä Maasta. Tämä löytö valaisee elämän kannalta elintärkeiden elementtien muodostumisen ja jakautumisen mekanismeja universumissa.
Infrapuna-kuvauskykyjensä ansiosta teleskooppi on tallentanut 17 erilaista pölykoteloa näiden kahden massiivisen tähden ympärillä. Nämä rakenteet muodostuvat, kun kahden tähden tähden tuulet törmäävät toisiinsa niiden läheisten kulkureittien aikana, mikä tapahtuu joka kahdeksas vuosi.
Havainnot osoittavat, että nämä pölykotelot liikkuvat vaikuttavalla nopeudella, saavuttaen lähes 1 % valon nopeudesta. Tämä nopea laajeneminen on harvinainen ilmiö, jota on havaittu näin tarkasti, ja se tarjoaa arvokkaita vihjeitä binaaristen tähtijärjestelmien dynamiikasta.
Tutkijat ovat myös huomanneet, että pölyn muodostuminen ei ole tasaista, vaan kertymiä muodostuu herkiksi pilviksi, jotka ovat yhtä suuria kuin oma aurinkokuntamme. Nämä rakenteet, vaikka hauraita, näyttelevät keskeistä roolia tähtien ja planeettojen elinkaaressa.
Tämän binaarijärjestelmän tutkiminen auttaa ymmärtämään paremmin, kuinka elämän kannalta elintärkeät elementit, kuten hiili, jakautuvat avaruuteen ja ovat olennaisia kivisten planeettojen muodostumiselle ja elämälle sellaisena kuin me sen tunnemme. James Webb -teleskoopin keräämät tiedot avaavat uusia näkökulmia tähtijärjestelmien alkuperään ja kehitykseen.
Tutkijat toivovat, että nämä havainnot auttavat vastaamaan peruskysymyksiin tähtien ja planeettojen muodostumisesta sekä kemiallisten elementtien jakautumisesta galaksissamme. James Webb -teleskooppi jatkaa näin ollen rajojemme laajentamista universumin tuntemuksessa.
Kuinka pölykotelot muodostuvat binaaristen tähtien ympärille?
Binaaristen tähtien, kuten Wolf-Rayet 140:n, ympärillä havaittavat pölykotelot muodostuvat tähtituulten törmäyksessä. Nämä tuulet, jotka koostuvat tähdistä heitettyistä varatuista hiukkasista, törmäävät äärimmäisen suurilla nopeuksilla, puristaen ainetta ja laukaisten pölyn muodostumisen.Tämä hiilirikas pöly poistuu sitten avaruuteen, muodostaen koteeloita, jotka liikkuvat tähdistä vaikuttavilla nopeuksilla. Prosessi on syklinen ja toistuu jokaisella tähden läheisellä kulkureitillä niiden elliptisellä radalla.
James Webb -teleskoopin havainnot ovat mahdollistaneet näiden ilmiöiden tallentamisen vertaansa vailla olevalla tarkkuudella, paljastaen yksityiskohtia näiden pölykoteloiden rakenteesta ja dynamiikasta. Nämä tiedot ovat ratkaisevia ymmärtääksemme, kuinka elämän kannalta elintärkeät elementit jakautuvat universumissa.
Mikä on hiilen rooli universumissa?
Hiili on perustavanlaatuinen elementti elämän kemialle ja kivisten planeettojen muodostumiselle. Universumissa sitä tuotetaan massiivisissa tähdissä ja jakautuu avaruuteen prosessien kautta, kuten Wolf-Rayet 140 -järjestelmässä havaittiin.Hiilirikkaat pölykotelot voivat matkustaa suuria etäisyyksiä, edistäen uusien tähtien ja planeettojen muodostumista. Tämä elementtien jakautumisen ja uudelleenkäytön sykli on olennaista galaksien evoluution kannalta.
James Webb -teleskoopin havainnot Wolf-Rayet 140:stä tarjoavat arvokkaita tietoja tästä prosessista, näyttäen kuinka hiili ja muut elementit integroidaan tähtienväliseen aineeseen. Nämä löydökset rikastuttavat ymmärrystämme elementtien alkuperästä ja niiden roolista planeettajärjestelmien muodostumisessa.