Tuore tutkimus, joka on julkaistu Nature Communications -lehdessä, hyödyntää tekoälyä analysoidakseen miljoonia satelliittikuvia, jotka on otettu vuosien 1985 ja 2023 välillä. Tulokset osoittavat, että 91 % Svalbardin jäätiköistä on merkittävästi vähentynyt, ja pinta-alan kokonaismenetys on yli 800 km², mikä vastaa New Yorkin pinta-alaa. Tämä kiihtynyt sulaminen liittyy suoraan ilmastonmuutokseen, joka vaikuttaa tähän alueeseen seitsemän kertaa nopeammin kuin maailman keskiarvo.
Tekoäly jäätikötutkimuksen palveluksessa
Perinteisesti tutkijat analysoivat satelliittikuvia käsin tutkiakseen jäätiköitä, mikä on hidas prosessi ja altis vaihteleville tulkinnoille. Tekoälyn avulla tutkijat ovat voineet analysoida nopeasti ja tarkasti miljoonia kuvia, tarjoten yksityiskohtaisen näkymän jäätiköiden kehityksestä.Tämä menetelmä on mahdollistanut jäätiköiden irtoamisrintamien tarkkaa kartoittamista, alueita, joissa jäätiköt laskeutuvat mereen. Nämä erityiset jäätiköt, jotka ovat enemmistönä Svalbardilla, näyttelevät tärkeää roolia ekosysteemissä tuoden ravinteita valtameriin ja vaikuttaen merivirtoihin.
Irtoaminen, keskeinen ilmiö
Irtoaminen, prosessi, jossa jäätiköistä irtoaa jäälohkareita, on olennainen indikaattori niiden terveydelle. Tutkimus paljastaa, että 62 % Svalbardin jäätiköistä kokee kausiluonteisia irtoamissyklejä, ja kesällä vetäytyminen on voimakkaampaa.Tutkimus osoittaa, että nämä syklit vaikuttavat suoraan meriveden lämpötilaan. Heti kun vesi lämpenee, jäätiköt vetäytyvät lähes välittömästi. Tämä löytö vahvistaa valtameren roolin tärkeyttä jäätiköiden sulamisessa, paljon enemmän kuin ilman.
Vuosi 2016, ennätysvuosi
Merkittävin sulamishuippu havaittiin vuonna 2016, vuosi, jolle oli ominaista äärimmäiset lämpötilat ja ennätykselliset sateet. Jäätiköt menettivät tuolloin kaksinkertaisesti pinta-alaa verrattuna vuosittaiseen keskiarvoon, johtuen sääilmiöstä, jota kutsutaan ilmakehän tukkeutumiseksi.Nämä äärimmäiset tapahtumat tulevat todennäköisesti lisääntymään ilmastonmuutoksen myötä, mikä nopeuttaa edelleen jäätiköiden sulamista. Tutkijat ennustavat tulevaisuudessa suurempaa jäätikkömassan menetystä, mikä vaikuttaa meriekosysteemeihin ja valtamerien kiertoon.
Maailmanlaajuinen uhka
Svalbardin jäätiköiden sulaminen ei ole eristyksissä oleva ilmiö. Vastaavia jäätiköitä, erityisesti Grönlannissa, uhkaavat myös vaarat. Jos tämä suuntaus jatkuu, merenpinnan nousu voi vaarantaa miljoonia ihmisiä, jotka asuvat rannikkoalueilla.Tutkijat toivovat, että nämä uudet tiedot auttavat ennakoimaan paremmin jäätiköiden kehitystä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
Lisätietoja: Miten valtameri vaikuttaa jäätiköiden sulamiseen?
Valtameri näyttelee keskeistä roolia jäätiköiden sulamisessa, erityisesti niissä, jotka päättyvät mereen. Toisin kuin yleinen uskomus, pelkkä lämmin ilma ei sulata jäätiköitä, vaan myös merivesi.Kun valtameri lämpenee, se hyökkää jäätiköiden pohjaa vastaan, aiheuttaen vedenalaista sulamista. Tämä ilmiö heikentää jään rakennetta, nopeuttaen irtoamista, eli suurten jäälohkareiden irtoamista. Tämä prosessi on erityisen näkyvissä alueilla kuten Svalbard.
Lämpimämmät vedet voivat myös muuttaa merivirtoja, vaikuttaen meriekosysteemeihin ja valtamerien yleiseen kiertoon. Nämä muutokset vaikuttavat maailman ilmastoon ja merenpinnan nousuun.
Ymmärtämällä paremmin jäätiköiden ja valtameren vuorovaikutusta, tutkijat toivovat parantavansa ennusteita merenpinnan noususta ja sen vaikutuksista rannikkoväestöön.