Bennu-näytteiden analyysit osoittavat vaikuttavaa orgaanisten ja mineraalisten yhdisteiden monimuotoisuutta. Nämä elämän kannalta välttämättömät elementit viittaavat siihen, että elämän syntymiseen suotuisat olosuhteet olivat yleisiä varhaisessa aurinkokunnassa.

Tämä kuva, jonka NASA:n Osiris-Rex-luotain otti joulukuussa 2018, näyttää Bennu-asteroidin.
Elämän ainesosat avaruudessa
Tutkijat ovat tunnistaneet 14 20:stä aminohaposta, joita maapallon elämä käyttää, sekä viisi DNA:n ja RNA:n rakennusperustaa. Nämä molekyylit, vaikka eivät ole eläviä, viittaavat siihen, että elämän rakennuspalikat voivat muodostua avaruudessa.Ammoniakin ja suolamineraalien, kuten halitin, läsnäolo vahvistaa ajatusta kemiallisesti rikkaasta ympäristöstä. Nämä olosuhteet olisivat mahdollistaneet monimutkaisten molekyylien muodostumisen, jotka ovat elämän syntymisen kannalta olennaisia.
Vesimäinen menneisyys paljastuu
Näytteet sisältävät mineraaleja, jotka ovat muodostuneet suolaveden haihtumisen seurauksena, kuten natriumkarbonaattia ja sylviittiä. Nämä löydökset viittaavat siihen, että Bennun vanhemmassa kehossa oli nestemäistä vettä miljardeja vuosia sitten.Nämä suolaliuokset, jotka muistuttavat maapallon kuivuneiden järvien havaintoja, olisivat voineet toimia "kemiallisena lieminä". Ne tarjoavat näkymän ympäristöihin, joissa orgaaniset molekyylit ovat voineet vuorovaikuttaa ja monimutkaistua.
Ikkunana varhaiseen aurinkokuntaan
Bennu, B-tyypin asteroidi, on nähty varhaisen aurinkokunnan reliikkinä. Sen näytteet, jotka on suojattu kaikilta maapallon saasteilta, mahdollistavat yli 4,5 miljardia vuotta vanhojen ehjien materiaalien tutkimisen.Nämä analyysit vahvistavat, että asteroidit ovat voineet näytellä keskeistä roolia veden ja orgaanisten molekyylien tuomisessa varhaiseen Maahan. Ne avaavat myös uusia näkymiä elämän etsimiseen muilla taivaankappaleilla, kuten Enceladus tai Ceres.
Vielä vastaamattomia kysymyksiä
Bennu-näytteet sisältävät aminohappoja, mutta ne esiintyvät kahdessa eri muodossa, joita kutsutaan "vasemmaksi" ja "oikeaksi". Maapallolla elämä käyttää lähes yksinomaan "vasemmanpuoleisia" aminohappoja. Tämä ero herättää suuren kysymyksen: miksi maapallon elämä on suosinut vain yhtä muotoa?Löydös, että Bennussa on tasapainoinen sekoitus molempia muotoja, viittaa siihen, että aminohapot olivat alun perin tasapainossa avaruudessa. Mekanismit, jotka johtivat "vasemmanpuoleisten" muotojen hallitsevuuteen Maassa, ovat edelleen huonosti ymmärrettyjä. Tämä arvoitus avaa uusia mahdollisuuksia tutkia elämän alkuperää ja sen mahdollisia vaihteluita muualla universumissa.
Lisätietoja: mitä ovat nukleiinihapot?
Nukleiinihapot ovat elintärkeitä molekyylejä DNA:n ja RNA:n rakenteessa, jotka ovat geneettisen tiedon kantajia. Ne näyttelevät keskeistä roolia elävien organismien toimintaa varten tarvittavien ohjeiden tallentamisessa ja siirtämisessä.On olemassa neljä pääasiallista nukleiinihappoa: adeniini, tymiini, sytosiini, guaniini, lisäksi urasiili. Nämä molekyylit yhdistyvät pareiksi muodostaen DNA:n tai RNA:n "portaat", mikä mahdollistaa geenien replikaation ja ilmentymisen.
Bennu-näytteet sisältävät viisi nukleiinihappoa, vahvistaen, että nämä elämän peruselementit ovat olemassa avaruudessa. Tämä löytö viittaa siihen, että asteroidit ovat voineet tuoda näitä molekyylejä Maahan miljardeja vuosia sitten.
Nukleiinihappojen läsnäolo Bennussa avaa mahdollisuuksia ymmärtää, kuinka varhaiset elämänmuodot ovat voineet syntyä. Se vahvistaa myös ajatusta siitä, että elämän ainesosat ovat laajalti levinneet universumissa.