
Afasiaongelma, joka vaikuttaa vuosittain noin 300 000 ihmiseen Ranskassa, on hyvin tunnettu: se tarkoittaa kyvyn heikkenemistä puhua ja ymmärtää kieltä, usein aivohalvauksen seurauksena. Tämä kommunikointikyvyn puute häiritsee potilaiden päivittäistä elämää. Nykyään Texasin yliopiston tutkijat Austinissa ehdottavat merkittävää edistystä käyttämällä tekoälyä potilaiden ajatusten kääntämiseen tekstiksi, mikä helpottaa heidän viestintäänsä ympäristönsä kanssa.
Työkalu aivotoiminnan kääntämiseen
Tämä työkalu, jonka Alex Huthin tiimi on kehittänyt, perustuu aivodekooderiin, joka pystyy kääntämään aivojen toimintaa jatkuvaksi tekstiksi. Aiemmin tällainen järjestelmä vaati 16 tunnin koulutusta, jonka aikana potilas pysyi paikallaan skannerissa kuunnellen podcasteja. Tämä rajoite, joka oli vaikeasti siedettävä afasiasta kärsiville, on vähentynyt teknologisten parannusten ansiosta.Uuden version avulla oppiminen onnistuu vain yhdessä tunnissa. Algoritmin avulla, joka mukauttaa potilaan aivotoiminnan toisen malliksi käytetyn potilaan aivotoimintaan, prosessi on nyt paljon nopeampi ja saavutettavampi.
Ajatukset kielen ulkopuolella
Tutkijat ovat havainneet, että dekooderi ei käännä kieltä suoraan. Itse asiassa aivotoiminta, joka havaitaan tarinan vastaanottamisen aikana, olipa se suullinen tai visuaalinen, on samankaltaista. Tämä tarkoittaa, että dekooderi sieppaa kognitiivisia representaatioita, jotka eivät välttämättä liity kieleen, vaan laajempiin, universaaleihin käsitteisiin.Näissä tutkimuksissa tutkijat testasivat dekooderia osallistujilla simuloimalla afasiapotilaiden kaltaisia vaurioita. Vaikka testejä ei ole tehty oikeilla afasiapotilailla, tulokset ovat lupaavia. Dekooderi on onnistunut kääntämään ajatuksia tekstiksi tehokkaasti.
Tulevaisuus afasiasta kärsiville potilaille
Tutkijat ovat luottavaisia, että tämä teknologia voi, lisämuutosten jälkeen, toimia afasiapotilailla. Yhteistyö afasian asiantuntijoiden kanssa on käynnissä työkalun testaamiseksi todellisissa olosuhteissa.Tutkijatiimi työskentelee myös käyttöliittymän optimoinnin parissa, jotta se olisi mahdollisimman saavutettava. Heidän tavoitteensa on tehdä työkalusta ei vain tehokas, vaan myös helppokäyttöinen kielenhäiriöistä kärsiville.
Tämä tutkimus edustaa suurta askelta aivo-kone -rajapinnoissa, jotka lupaavat tehdä viestinnästä paljon sujuvampaa afasiasta kärsiville. Oppimisajan lyhentäminen ja tulosten parantaminen avaavat huomattavia mahdollisuuksia tulevaisuudelle.
Lisätietoja: mitä afasia on ja miten se vaikuttaa viestintään?
Afasia on kielihäiriö, joka johtuu yleensä aivovaurioista. Se aiheuttaa vaikeuksia puhua, ymmärtää kieltä tai kirjoittaa, riippuen vaurioituneesta aivojen alueesta. Tämä häiriö voi olla osittainen tai täydellinen, mikä tekee viestinnästä yhä monimutkaisempaa potilaille.Afasian syyt ovat moninaiset, mukaan lukien aivohalvaukset, pään vammat tai neurodegeneratiiviset sairaudet. Tämän seurauksena afasiasta kärsivät voivat kokea suurta haittaa päivittäisessä elämässään, mikä usein vaatii terapeuttista tukea viestintäkykyjensä parantamiseksi.
Afasian hoidot vaihtelevat häiriön vakavuuden mukaan ja voivat sisältää puheterapiaa. Kuitenkin monille potilaille täydellinen toipuminen on edelleen vaikeaa, mikä korostaa teknologisten apuvälineiden, kuten tekoälyn, merkitystä viestinnän parantamisessa.