Vuosien 2000 ja 2019 välillä yliopistotutkinnon suorittaneiden ja ilman lukiotutkintoa olevien välinen elinajanodoteero kasvoi 8 vuodesta 11 vuoteen. Ensimmäisten elinajanodote nousi 2,5 vuotta, saavuttaen 84,2 vuotta, kun taas jälkimmäisten pysyi ennallaan 73,5 vuodessa.

Yliopistotutkinnon suorittaneilla on elinajanodote, joka on verrattavissa kehittyneimpien maiden elinajanodotteeseen, sijoittuen maailmanlaajuisesti neljännelle sijalle. Sen sijaan ilman lukiotutkintoa olevat henkilöt sijoittuvat 137. sijalle, mikä korostaa merkittäviä eroja.
IHME:n tutkijat ovat analysoineet tietoja 3 110 piirikunnasta, paljastaen merkittäviä maantieteellisiä vaihteluita. Kaakkois-Yhdysvalloissa ja tietyillä Appalachien alueilla on alhaisimmat elinajanodotteet, erityisesti vähemmän koulutettujen keskuudessa.
Naiset elävät yleensä pidempään kuin miehet, ja ero on kasvanut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Vähemmän koulutettujen miesten elinajanodote on erityisen alhainen, lähes 68 vuotta.
Tutkimus korostaa, että koulutus vaikuttaa pääsyyn paremmin palkattuihin ja terveydelle vähemmän riskialttiisiin työpaikkoihin sekä laadukkaaseen hoitoon. Nämä tekijät ovat ratkaisevassa asemassa terveellisen elämän rakentamisessa.
Havainnoidut erot eivät ole vain kansallisia vaan myös paikallisia, ja lukiotutkinnosta ilman olevien keskuudessa voi olla jopa 32 vuoden eroja piirikuntien välillä. Tämä havainnollistaa paikallisten terveys- ja koulutuspolitiikkojen merkitystä.
Lopuksi tutkimus tuo esiin maahanmuuttajien roolin, jotka Kaliforniassa ovat nähneet elinajanodotteensa kasvavan huolimatta alhaisesta koulutustasostaan. Tämä voi liittyä valintatekijöihin ja suotuisampiin terveyskäyttäytymisiin.
Miksi koulutus vaikuttaa elinajanodotteeseen?
Koulutuksella on keskeinen rooli pääsyssä paremmin palkattuihin ja terveydelle vähemmän riskialttiisiin työpaikkoihin. Nämä työpaikat tarjoavat usein etuja, kuten laadukkaita sairausvakuutuksia ja turvallisempia työoloja.Lisäksi koulutetummat ihmiset omaksuvat yleensä terveellisempiä käyttäytymismalleja, kuten parempaa ravitsemusta ja säännöllistä liikuntaa. He ovat myös todennäköisemmin hakemassa ennaltaehkäisevää lääketieteellistä hoitoa.
Koulutus helpottaa myös pääsyä terveysinformaatioon, mikä mahdollistaa paremman kroonisten sairauksien hallinnan ja tehokkaamman terveyspalvelujen käytön. Tämä edistää parempaa elämänlaatua ja lisääntynyttä pitkäikäisyyttä.
Lopuksi koulutus voi vaikuttaa sosiaalisiin verkostoihin, tarjoten emotionaalista ja käytännön tukea, joka voi parantaa henkistä ja fyysistä terveyttä. Nämä verkostot voivat myös tarjota resursseja ja mahdollisuuksia elinolojen parantamiseen.
Kuinka maantieteelliset erot vaikuttavat elinajanodotteeseen?
Yhdysvaltojen maantieteelliset erot osoittavat merkittäviä vaihteluita elinajanodotteessa, erityisesti maaseutu- ja kaupunkialueiden välillä. Maaseutualueet, jotka usein kärsivät terveydenhuollon alipalvelusta, osoittavat alhaisempia elinajanodotteita.Ympäristötekijät, kuten ilman ja veden laatu, vaikuttavat myös. Teollisuus- tai maatalousalueet voivat altistua lisääntyneille terveysriskeille, mikä vaikuttaa paikallisten väestöjen pitkäikäisyyteen.
Pääsy terveyspalveluihin on ratkaisevan tärkeää. Piirikunnilla, joissa on hyvin varusteltuja sairaaloita ja klinikoita, on yleensä korkeammat elinajanodotteet. Tämä sisältää pääsyn ennaltaehkäisevään hoitoon ja erikoistuneisiin hoitoihin.
Lopuksi paikalliset terveyspolitiikat, kuten rokotusohjelmat ja terveysvalistuskampanjat, voivat vaikuttaa merkittävästi elinajanodotteeseen. Piirikunnat, jotka investoivat näihin alueisiin, näkevät yleensä parannuksia terveysindikaattoreissa.