Tutkimusryhmä, jota johtavat psykolingvistit Prof. Dr. Natalie Boll-Avetisyan ja Paul O. Omane, on suorittanut empiirisen tutkimuksen 121 vauvan parissa, jotka ovat kolmesta kahdentoista kuukauden ikäisiä Accrassa, Ghanassa. He havaitsivat, että nämä lapset altistuvat kahdesta kuuteen eri kieleen, ja heitä hoitaa säännöllisesti yhtä monta henkilöä.
Väärinkäsityksistä huolimatta kielten oppiminen ei rajoitu vain suoraan vuorovaikutukseen yhden hoitajan kanssa. Ghanalaiset vauvat saavat myös epäsuoraa kielellistä panosta radion, television tai ympärillä käytävien keskustelujen kautta. Tämä kielellinen altistus on merkittävä piirre heidän päivittäisessä ympäristössään.
Tulokset, jotka on julkaistu Cognitive Development -lehdessä, osoittavat, että englantia opitaan pääasiassa epäsuorasti, kun taas paikalliset kielet, kuten Akan, Ga ja Ewe, välitetään suoraan hoitajilta. Tämä ero korostaa molempien panostyyppien merkitystä kielen omaksumisessa.
Tutkijat korostavat tarpeen omaksua laajempi näkökulma kielitutkimuksessa. Monikulttuuriset ympäristöt, kuten Ghana, tarjoavat hienovaraisemman ymmärryksen monikielisyydestä. Tutkimus tuo esiin kielellisten ympäristöjen rikkautta, joissa lapset kasvavat.
Tämä tutkimus avaa uusia näkökulmia monikielisyyden tärkeyteen lasten kehityksessä. Se osoittaa, että kielellinen monimuotoisuus on paitsi dynaaminen todellisuus myös keskeinen osa lasten identiteettiä ja sosiaalista rakennetta.
Tutkimuksen vaikutukset ovat laajat, ja se ehdottaa, että koulutuspolitiikan ja lasten kehitysohjelmien tulisi ottaa huomioon ympäristöjen kielellinen rikkautta, joissa ne toimivat. Tämä voisi johtaa inklusiivisempiin ja monikielisiin todellisuuksiin paremmin soveltuviin lähestymistapoihin.
Mitkä ovat suoran ja epäsuoran kielellisen panoksen erot?
Suora kielellinen panos viittaa verbaaliseen vuorovaikutukseen lapsen ja hänen hoitajiensa välillä, jossa kommunikaatio on tarkoituksellista ja vuorovaikutteista. Tämä sisältää keskustelut, laulut ja tarinat, joita kerrotaan suoraan lapselle.Epäsuora kielellinen panos puolestaan tulee ei-vuorovaikutteisista lähteistä, kuten televisiosta, radiosta tai taustalla kuulluista keskusteluista. Vaikka se on vähemmän henkilökohtaista, tämä panos on ratkaisevan tärkeä lasten altistumisessa erilaisille kielille.
Miksi monikielisyys on tärkeää lapsen kehitykselle?
Monikielisyys tarjoaa lapsille lisää kognitiivista joustavuutta, parantaen heidän kykyään siirtyä tehtävästä toiseen ja ratkaista ongelmia. Tämä johtuu tarpeesta jongleerata eri kielellisten rakenteiden välillä.Kasvaminen monikielisessä ympäristössä vahvistaa lasten sosiaalisia ja kulttuurisia taitoja. He oppivat navigoimaan erilaisissa sosiaalisissa konteksteissa ja ymmärtämään erilaisia kulttuurisia näkökulmia.
Monikielisyys on arvokas etu globalisoituneessa maailmassa, tarjoten ammatillisia ja henkilökohtaisia etuja. Se edistää avarakatseisuutta ja parempaa kulttuurien välistä ymmärrystä.