Monet maat, kuten Yhdysvallat, Kanada ja Australia, ovat vuosikymmenten ajan lisänneet fluoridia juomavesiverkkoihinsa. Kuitenkin tämä kansanterveystoimenpide, vaikka se onkin tehokas hammasterveyden kannalta, on saanut kyseenalaista uutta tutkimusta. Ruotsin Karoliinisen instituutin tutkijaryhmä on tutkinut fluoridin vaikutusta kognitiiviseen kehitykseen ja paljastanut huolestuttavia tuloksia.
Fluori vedessä: yleinen mutta kiistanalainen käytäntö
Fluori on luonnollisesti läsnä vedessä, mutta pitoisuudet ovat usein liian alhaisia estämään reikiintymistä. Tämän korjaamiseksi jotkut maat lisäävät fluoridia juomavesiverkkoihinsa noin 0,7 mg litrassa. Tämä käytäntö, vaikka terveysviranomaiset pitävät sitä turvallisena, on silti kiistanalainen.Maria Kippler, apulaisprofessori Karoliinisessa instituutissa, korostaa, että jopa suhteellisen alhaiset fluoripitoisuudet voivat vaikuttaa lasten varhaiseen kehitykseen. Kritiikki kohdistuu erityisesti kognitiiviseen terveyteen liittyviin mahdollisiin riskeihin, jotka saattavat ylittää hammasterveyden hyödyt.
Kohdistava tutkimus Bangladeshissa
Tutkiakseen fluoridin vaikutusta tutkijat seurasivat 500 äitiä ja heidän lapsiaan maaseutualueella Bangladeshissa, jossa fluoridia on luonnollisesti vedessä. He mittasivat fluoripitoisuudet äitien ja lasten virtsassa ja arvioivat lasten kognitiivisia kykyjä viiden ja kymmenen vuoden iässä.Tulokset osoittavat, että korkeammat fluoripitoisuudet äideillä liittyivät lasten heikentyneisiin kognitiivisiin kykyihin. Eniten kärsivät alueet olivat kielellinen päättely ja aistinkäsittely, jotka ovat välttämättömiä oppimiselle ja viestinnälle. Nämä vaikutukset havaittiin fluoripitoisuuksilla, jotka olivat kuitenkin selvästi alle WHO:n ja EU:n määrittämien turvallisuusrajojen, jotka ovat 1,5 mg/L.
Pitkäaikaiset vaikutukset
Tutkijat havaitsivat, että viiden vuoden ikäisten lasten fluoripitoisuudet eivät olleet voimakkaasti yhteydessä heidän kognitiivisiin suorituksiinsa. Tämä voisi johtua lyhyemmästä altistusajasta tai fluoridin vaihtelevasta imeytymisestä nuorilla lapsilla.Sen sijaan kymmenen vuoden iässä lapset, joilla oli fluoripitoisuudet yli 0,72 mg/L, osoittivat merkittäviä kognitiivisia puutteita. Nämä tulokset korostavat fluoridin vaikutusten monimutkaisuutta kehitykseen ja tarvetta jatkaa tutkimusta näiden mekanismien ymmärtämiseksi paremmin.
Lisätietoja: miten fluori vaikuttaa aivoihin?
Fluori voi ylittää istukan esteen ja saavuttaa sikiön raskauden aikana. Kehossa se voi häiritä hermosolujen kehitystä vaikuttamalla aivosolujen väliseen viestintään. Eläin- ja epidemiologiset tutkimukset viittaavat siihen, että fluori vaikuttaa erityisesti aivojen alueisiin, jotka liittyvät kieleen, muistiin ja aistihavaintoihin.Tarkat biologiset mekanismit ovat edelleen selvittämättä, mutta jotkut hypoteesit viittaavat entsyymien ja proteiinien häiriintymiseen, jotka ovat välttämättömiä hermosolujen toiminnalle. Esimerkiksi fluori voisi häiritä neurotransmitterien tuotantoa, näitä molekyylejä, jotka mahdollistavat hermosolujen viestinnän keskenään. Tämä selittäisi, miksi fluorille altistuneet lapset kokevat vaikeuksia kielellisissä päättelyissä tai aistihavainnoissa.
Lisäksi fluori voisi vaikuttaa aivojen plastisuuteen, eli aivojen kykyyn sopeutua ja muovautua kokemusten mukaan. Tämä plastisuus on välttämätöntä lapsuudessa, jolloin aivot kehittyvät nopeasti. Liiallinen altistus fluorille voisi siis rajoittaa tätä sopeutumiskykyä, vaikuttaen pysyvästi oppimis- ja kognitiokykyihin.
Lopuksi fluoridin vaikutukset aivoihin voivat vaihdella iän ja sukupuolen mukaan. Jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että tytöt saattavat olla herkempiä fluoridin vaikutuksille kuin pojat, vaikka tätä eroa ei ole vielä selkeästi todettu. Nämä vaihtelut korostavat fluoridin ja aivojen kehityksen välisiä vuorovaikutusten monimutkaisuutta, mikä vaatii syvällisempää tutkimusta näiden mekanismien ja niiden pitkäaikaisten vaikutusten ymmärtämiseksi.