Tieteelliset ja teknologiset uutiset

Titaninen törmäys: maailman suurin jäävuori osuu omaa kokoista saarta 🏝️

A-23A, joka kattaa noin 3200 km², on aloittanut eeppisen matkan Scotia-merellä ennen kuin se juuttui, tarttuen pohjaan saaren läheltä, jonka pinta-ala on suunnilleen sama kuin sen (3900 km²).

Antarktinen A-23A-jäävuori, joka on juuttunut mataliin vesiin Etelä-Georgian saaren edustalla, on tallennettu NASA:n Aqua-satelliitin MODIS-instrumentilla.
Kuva: NASA Earth Observatory, kuvat: Wanmei Liang, käyttäen NASA EOSDIS LANCE:n ja GIBS/Worldview:n MODIS-tietoja, meriveden syvyystietoja sekä Brittiläisen Oseaanisen Tietokeskuksen yleistä syvyyskarttaa (GEBCO) ja Brittiläisen Antarktikantutkimuksen tietoja.

Tutkijat seuraavat tarkasti A-23A:n kohtaloa, pohtien, pitävätkö merivirrat sen paikallaan vai jatkaako se matkaansa. Sen sulamisen vaikutus paikalliseen ekosysteemiin on myös valvonnassa.

A-23A on kulkenut yli 2000 km siitä lähtien, kun se irtautui Filchner-Ronne-jäätiköstä vuonna 1986. Sen matka havainnollistaa jäävuorien dynamiikkaa eteläisillä vesillä, joita vaikuttavat virrat, tuulet ja lämpötilat.

Etelä-Georgian saaren ympärillä, vaikka siellä ei ole pysyvää ihmispopulaatiota, elää rikasta biodiversiteettiä. A-23A:n sulaminen voi muuttaa tätä ekosysteemiä, erityisesti fytoplankton-yhteisöjä, jotka ovat merellisen ravintoketjun perusta. Tämä ilmiö ei ole eristyksissä, sillä tämä alue on usein jäävuorien viimeinen turvapaikka ennen niiden katoamista.


Satelliitit jatkavat A-23A:n seuraamista, tarjoten arvokasta tietoa sen kehityksestä ja ympäristövaikutuksista. Tämä valvonta on tärkeää jäävuorien ja meriekosysteemien vuorovaikutusten ymmärtämiseksi.

Kuinka jäävuoret vaikuttavat meriekosysteemeihin?

Jäävuoret, sulamalla, vapauttavat makeaa vettä ja ravinteita valtamereen. Tämä prosessi voi muuttaa veden suolaisuutta ja edistää fytoplanktonin kasvua, joka on merellisen ravintoketjun perusta.

Vaikutus paikallisiin ekosysteemeihin voi olla merkittävä, erityisesti alueilla kuten Etelä-Georgian saarella, jossa biodiversiteetti on runsasta. Veden koostumuksen muutokset voivat vaikuttaa merieläinlajeihin, pienimmistä suurimpiin.

Lisäksi jäävuoret voivat kuljettaa mineraaleja ja sedimenttejä Antarktikselta, rikastuttaen ympäröiviä vesiä. Tämä lisäys voi edistää biologista monimuotoisuutta, mutta myös häiritä olemassa olevia elinympäristöjä.


Satelliittivalvonta mahdollistaa näiden muutosten seuraamisen ja niiden vaikutusten ennakoimisen meriekosysteemeihin, tarjoten arvokasta tietoa suojelulle.

Mikä on satelliittien rooli jäävuorien tutkimuksessa?

Satelliiteilla on keskeinen rooli jäävuorien havainnoinnissa ja tutkimuksessa. Ne tarjoavat kuvia ja tietoja, jotka mahdollistavat niiden liikkeen, koon ja sulamisen seuraamisen.

MODIS:n kaltaisten instrumenttien avulla tutkijat voivat tarkkailla jäävuoria lähes reaaliajassa, jopa syrjäisimmillä alueilla. Nämä tiedot ovat olennaisia jäävuorien dynamiikan ja niiden ympäristövaikutusten ymmärtämiseksi.

Satelliitit mahdollistavat myös ilmastonmuutoksen seurannan tarkkailemalla jäävuorien ja jäätiköiden sulamista. Nämä tiedot ovat ratkaisevia ilmastomalleille ja ympäristöennusteille.

Lopuksi satelliittiteknologia auttaa ehkäisemään navigointiriskejä tunnistamalla jäävuoria, jotka voivat olla vaaraksi aluksille.