Tieteelliset ja teknologiset uutiset

+128: Saturnus kaksinkertaistaa kuidensa määrän yhdellä iskulla 🪐

Lähde : arXiv
Astronomit ovat äskettäin tehneet merkittävän löydön aurinkokunnassamme. He ovat tunnistaneet 128 uutta kuuta, jotka kiertävät Saturnusta, lähes kaksinkertaistaen planeetan tunnetut luonnolliset satelliitit.

Tämä löytö asettaa Saturnuksen merkittävästi Jupiterin edelle kuiden määrässä. Yhteensä 274 tunnetun kuun kanssa Saturnus on kaukana se planeetta, jolla on eniten luonnollisia satelliitteja aurinkokunnassamme.

Kuva Saturnuksesta ja sen renkaista.
Luotto: NASA/JPL-Caltech

Nämä uudet kuut kuuluvat Saturnuksen pohjoiseen ryhmään, jolle on ominaista retrogradiset ja ellipsimäiset radat. Ne luokitellaan "epäsäännöllisiksi" kuiksi, jotka ovat pieniä ja todennäköisesti peräisin aiemmista törmäyksistä.

Löydön mahdollisti Kanada-Ranska-Havaiji -teleskooppi (CFHT), joka tarkkaili taivasta Saturnuksen ympärillä vuosina 2019–2021. Tutkijat vahvistivat nämä löydöt vuonna 2023 uuden havaintokierroksen jälkeen.

Edward Ashton, astronomi Academia Sinican tähtitieteen ja astrofysiikan instituutista Taiwanissa, johti tätä tutkimusta. Hän selittää, että nämä kuut ovat todennäköisesti suurempien kuiden palasia, jotka tuhoutuvat törmäyksissä noin 100 miljoonaa vuotta sitten.

Tutkijat arvioivat, että Saturnus on todennäköisesti saavuttanut nykyteknologialla havaittavissa olevien kuiden maksimi määrän. He aikovat keskeyttää tutkimuksensa, kunnes uusia, tehokkaampia teleskooppeja kehitetään.

Tämä tutkimus, vaikka se ei ole vielä vertaisarvioitu, on julkaistu arXiv-lehdessä ja tunnustettu kansainvälisessä tähtitieteellisessä liitossa. Se avaa uusia näkökulmia jättiläisplaneettojen ympärillä olevien kuujärjestelmien kehitykselle.

Mitkä ovat epäsäännölliset kuut?

Epäsäännölliset kuut ovat luonnollisia satelliitteja, jotka kiertävät planeettaa usein kaukaisilla ja kaltevilla radoilla. Toisin kuin säännölliset kuut, ne eivät seuraa lähellä ja ympyränmuotoista rataa isäntäplaneettansa ympäri.

Nämä kuut ovat yleensä pieniä, usein vain muutaman kilometrin halkaisijaltaan, ja niiden muoto on kaukana pallomaisesta. Ne on usein vangittu planeetan gravitaation avulla, kun ne ovat muodostuneet muualla aurinkokunnassa.

Epäsäännölliset kuut voivat kiertää samaan suuntaan kuin planeetan pyöriminen (progradinen orbita) tai vastakkaiseen suuntaan (retrograafinen orbita). Niiden läsnäolo ja ominaisuudet tarjoavat arvokkaita vihjeitä törmäysten ja gravitaalisten vuorovaikutusten historiasta aurinkokunnassa.

Kuinka astronomit löytävät uusia kuita?

Uusien kuiden löytäminen jättiläisplaneettojen, kuten Saturnuksen, ympäriltä vaatii huolellisia ja toistuvia havaintoja. Astronomit käyttävät voimakkaita teleskooppeja skannatakseen taivasta näiden planeettojen ympärillä etsien pieniä liikkuvia valopisteitä.

Kun potentiaalinen kohde on havaittu, tutkijoiden on seurattava sen liikettä useiden öiden ajan varmistaakseen, että se todella kiertää planeettaa. Tämä auttaa erottamaan kuut asteroideista tai muista taivaankappaleista, jotka kulkevat lähellä.

Teknologiset edistysaskeleet, kuten erittäin herkkiä kameroita sisältävät teleskoopit, ovat merkittävästi lisänneet astronomien kykyä havaita yhä pienempiä ja kaukaisempia kuita. Kuitenkin näiden löytöjen lopullinen vahvistaminen voi viedä vuosia lisähavaintoja.