Tieteelliset ja teknologiset uutiset

Löytö: hain äänet! 🦈

Toisin kuin yleisesti luullaan, jotkut hait eivät ole täysin hiljaisia. Tutkimus paljastaa ennennäkemättömän käyttäytymisen Uuden-Seelannin lajilta, kyseenalaistaen tietomme näistä meripetoista.

Elasmobranchit (hait ja rauskut) on tähän asti pidetty kyvyttöminä tuottamaan tahdonalaisia ääniä. Tämä uskomus on nyt kyseenalaistettu laboratoriossa tehtyjen yllättävien havaintojen myötä.

Mustelus lenticulatus on havaittu tuottavan tahallisia napsautuksia.
Kuva Paul Caiger


Sattumanvarainen löytö


Leighin merilaboratorion tiimi huomasi, että nuoret "Rig Shark" -hait tuottivat napsahduksia käsittelyn aikana. Nämä lyhyet äänet (48 millisekuntia) saavuttivat jopa 166 desibeliä, mikä vastaa ilotulitusta.

Nauhoitukset osoittavat, että 100 % testatuista yksilöistä tuotti näitä napsahduksia, erityisesti käsittelyn ensimmäisten sekuntien aikana. Taajuus väheni sen jälkeen, mikä viittaa stressireaktioon pikemminkin kuin tahdonvaraiseen viestintään.

Royal Society Open Science -julkaisussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan nämä äänet voisivat johtua tämän lajin tyypillisistä litteistä hampaista. Toisin kuin tavallisilla hain, tällä lajilla on poskihampaat, jotka on sopeutettu äyriäisten murskaamiseen.

Yhä salaperäinen toiminto


Tutkijat hylkäävät avunhuutohypoteesin, koska napsahdusten taajuus ylittää hain kuuloaistin kapasiteetin. Sen sijaan ne voisivat palvella tilapäisenä yllätyksenä saalistajalle, kuten jotkin rauskut tekevät.

Elasmobranchien erikoistuneiden äänihuulten puuttuminen tekee tästä löydöstä erityisen kiehtovan. Tiedemiehet korostavat, että tarkka mekanismi on vielä vahvistettava lisätutkimuksilla.


Tämä havainto avaa uusia näkökulmia haitten tuntemattomiin käyttäytymisiin. Kirjoittajat toivovat, että muitakin lajeja tutkitaan vastaavalla tavalla niiden luonnollisessa ympäristössä.

Lisätietoja: miten kalat tuottavat ääniä?


Äänentuotto kaloilla perustuu erilaisiin anatomisiin mekanismeihin. Noin 1 000 lajia pystyy tuottamaan ääniä, pääasiassa lisääntymiseen, alueelliseen puolustukseen tai saalistajille varoittamiseen.

Uimarakko, kelluvuuselin, toimii resonanssikotelona monilla lajeilla. Supistamalla sitä erikoislihasten avulla kalat tuottavat kuuluvia värähtelyjä, kuten turska tai rumpukala. Jotkut myös hankautuvat nielu- tai eväluuensa vastakkain luodakseen stridulaatioita.

Elasmobranchit (hait, rauskut) on pidetty hiljaisina, koska niiltä puuttuvat omistetut elimet. Äskettäin tehdyt havainnot rig-hain hampaiden napsahduksista osoittavat, että muitakin mekanismeja on olemassa. Esimerkiksi rauskut tuottaisivat napsahduksia heittämällä päätään voimakkaasti ylös.

Näiden äänten tutkiminen luonnollisessa ympäristössä on edelleen haastavaa. Hydrofonit ja vedenalaiset kamerat auttavat vähitellen purkamaan näitä käyttäytymisiä, paljastaen odottamatonta akustista viestintää merilajeilla.