Tämä on tulos Geneven yliopistollisten sairaaloiden (HUG) ja Geneven yliopiston (UNIGE) tekemästä tutkimuksesta, joka osoittaa, että verrattuna terveisiin henkilöihin, TDAH-diagnoosin saaneilla potilailla on enemmän rautaa tietyillä aivojen alueilla sekä korkeammat neurofilamenttitasot (NfL) veressään.
Esimerkki Freesurferin aseg-atlasin perusteella segmentoiduista ROI-asennoista.
Nämä indikaattorit ovat lisäksi kaksi ennakoivaa merkkiä ikääntymiseen liittyvistä dementioista, kuten Alzheimerin taudista. Tutkimus vahvistaa, että TDAH:lla saattaa olla yhteys lisääntyneeseen riskiin kehittää dementia myöhemmin elämässä ja tunnistaa neurologinen mekanismi ensimmäistä kertaa. Tärkeä edistysaskel, joka on julkaistu Psychiatry and Clinical Neurosciences -lehdessä.
TDAH on yleinen neurodevelopmentaalinen häiriö, joka vaikuttaa noin 3,5 %:iin aikuisista, mukaan lukien Maailman terveysjärjestön (WHO) vuonna 2008 tekemä tutkimus. Se ilmenee kyvyttömyytenä ylläpitää huomiota sekä sopimattomina hyperaktiivisuuden ja impulsiivisuuden tasoina. Vaikka sen oireet ilmenevät yleensä lapsuudessa ja vaikuttavat merkittävästi koulutukselliseen kehitykseen ja sosiaalisiin vuorovaikutuksiin, sen vaikutukset voivat jatkua ja vaikuttaa kielteisesti päivittäiseen toimintaan aikuisena.
Rauta on olennainen osa aivojen normaalia toimintaa, mutta sen liiallinen kertyminen voi johtaa neurodegeneratiivisiin sairauksiin.
Ikääntymiseen liittyvät dementiat vaikuttavat puolestaan noin 55 miljoonaan ihmiseen ympäri maailmaa, ja uusia tapauksia on lähes 10 miljoonaa vuodessa, WHO:n 2023 tilastojen mukaan. Alzheimerin tauti kattaa noin 60–70 % dementiatapauksista.
"Viimeaikaiset epidemiologiset tutkimukset osoittavat, että TDAH:sta kärsivillä aikuisilla on suurempi riski kehittää dementiaa vanhemmalla iällä, mutta mekanismi, jonka kautta TDAH lisää riskiä, ei ole tunnettu", toteaa professori Paul Unschuld, HUG:n geriatrisen psykiatrian osaston ylilääkäri, UNIGE:n lääketieteellisen tiedekunnan psykiatrian laitoksen apulaisprofessori ja tutkimuksen aloittaja.
Rauta ja neurofilamentit indikaattoreina
Tutkimusryhmä käytti edistynyttä aivokuvantamismenetelmää, jota kutsutaan kvantitatiiviseksi herkkyyskartoitukseksi (QSM) magneettikuvantamisen (MRI) avulla, tutkiakseen rautapitoisuutta 32:lla 25–45-vuotiaalla TDAH:sta kärsivällä aikuisella ja 29:llä samanikäisellä terveellä kontrollilla.
Samaan aikaan NfL-tasot mitattiin osallistujien verestä. Tutkimuksen tulokset paljastavat huomattavia eroja raudan jakautumisessa useilla aivojen alueilla TDAH:sta kärsivillä henkilöillä. Lisäksi on havaittu merkittävä yhteys raudan tasojen ja NfL-tasojen välillä veressä.
Rauta on olennainen osa aivojen normaalia toimintaa, mutta sen liiallinen kertyminen voi johtaa neurodegeneratiivisiin sairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin.
"Rautakuormitus tietyillä aivojen alueilla on usein havaittavissa ja se liittyy lisääntyneeseen oksidatiiviseen stressiin, mikä edistää neuronien rappeutumista", tarkentaa professori Paul Unschuld. Samaan aikaan NfL on merkki neuronien, tarkemmin sanottuna niiden aksonien, eheyden arvioimiseksi, jotka ovat olennaisia hermoimpulssien siirrossa. Korkeat NfL-tasot veressä heijastavat siis aksonivaurioita. Näin ollen lisääntynyt aivojen rauta ja NfL-tasot voivat viitata taustalla olevaan neurodegeneratiiviseen patologiaan ja lisääntyneeseen dementia-riskin.
Nämä tulokset vahvistavat, että TDAH:lla on yhteys lisääntyneeseen dementiaan, ja ne tunnistavat ensimmäiset mekanistiset elementit.
TDAH:n varhaisen tunnistamisen ja hallinnan merkitys
Nämä löydökset avaavat uusia tutkimusmahdollisuuksia ymmärtää, kuinka TDAH voisi olla dementiaan liittyvä riskitekijä. Professori Paul Unschuld uskoo, että tämän tutkimuksen tarjoamat tiedot "mahdollistavat kohdennettujen ennaltaehkäisystrategioiden kehittämisen dementia-riskin vähentämiseksi TDAH:sta kärsivillä henkilöillä.
Tämä on erityisen tärkeää, koska on hyvin tunnettu yhteys elämäntavan ja aivojen rautatasojen muutosten välillä. Tämän vuoksi tarvitaan lisäpitkittäistutkimuksia selvittämään, onko aivojen raudan tason laskeminen mahdollinen hoitopolku dementiaan liittyvän riskin vähentämiseksi vanhemmalla iällä TDAH:sta kärsivillä henkilöillä".
Lisäksi TDAH:n ja dementian välinen suhde korostaa näiden sairauksien varhaisen tunnistamisen merkitystä. Se tuo myös esiin proaktiivisen TDAH-hallinnan tärkeyden aikuisilla, ei vain parantaakseen ihmisten elämänlaatua, vaan myös estääkseen pitkäaikaisia seurauksia kognitiiviseen terveyteen.
Tämä tutkimus on saanut rahoitusta SPARK-apurahasta, jonka on myöntänyt Sveitsin kansallinen tieteellinen tutkimusrahasto (FNS) professori Paul G. Unschuldille.