Tutkimus, joka julkaistiin The Journals of Gerontology: Series A -julkaisussa, keskittyi typpidioksidin ja hienojakoisten hiukkasten tasoihin. Nämä saasteet, jotka johtuvat pääasiassa ajoneuvoista ja teollisuudesta, ovat osoittaneet korrelaation kognitiivisten suorituskykyjen heikkenemiseen, erityisesti kielellisellä alueella.
Osallistujat, jotka olivat 65-vuotiaita tai vanhempia, suorittivat testejä, joissa arvioitiin muistia, toimeenpanotoimintoja ja kieltä. Tulokset osoittavat, että saastuneimmilla alueilla asuvat saivat alhaisimmat pisteet, erityisesti kielellisissä testeissä.
Tutkijat ehdottavat, että saastuminen voisi vaikuttaa erityisesti ohimolohkoon, joka on keskeinen kielitoiminnalle. Tämä hypoteesi avaa mahdollisuuksia tuleville tutkimuksille, jotka pyrkivät ymmärtämään taustalla olevia biologisia mekanismeja.
Tutkimus korostaa ilmanlaadun sääntelyn vahvistamisen tärkeyttä. Kirjoittajat vaativat poliittisia toimia saasteiden altistumisen vähentämiseksi, erityisesti kaupunkialueilla, joissa tasot pysyvät korkeina.
Huolimatta rajoituksistaan, kuten tutkittavien altistumisen kesto ja otoskoko, tämä tutkimus tarjoaa vahvoja todisteita saastumisen haitallisista vaikutuksista aivojen terveyteen. Se tuo esiin tarpeen suojella haavoittuvia väestöryhmiä.
Näiden löytöjen vaikutukset ovat laajat, koskien sekä kansanterveyttä että ympäristöpolitiikkaa. Ne muistuttavat kiireellisyydestä toimia ilmanlaadun säilyttämiseksi ja siten myös ikääntyvän väestön kognitiivisen terveyden suojelemiseksi.
Kuinka saastuminen vaikuttaa aivoihin?
Ilman saastuminen, erityisesti hienojakoiset hiukkaset ja typpidioksidi, voi päästä kehoon keuhkojen kautta ja saavuttaa aivot. Nämä aineet aiheuttavat tulehdusta ja oksidatiivista stressiä, vahingoittaen aivosoluja.
Tutkimukset osoittavat, että nämä vaikutukset voivat muuttaa aivojen rakennetta ja toimintaa, erityisesti muistin ja kielen vastuulla olevilla alueilla. Tämä selittää, miksi korkeille saastetasoille altistuneet henkilöt kokevat nopeampaa kognitiivista heikkenemistä.
Lisäksi saastuminen voi vähentää verenkiertoa aivoihin, rajoittaen siten hapen ja välttämättömien ravintoaineiden saantia. Tämä vähennys voi johtaa kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen pitkällä aikavälillä.
Lopuksi jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että saastuminen voisi myös vaikuttaa neurotransmitterien tuotantoon, häiritsemällä siten neuronien välistä viestintää ja pahentamalla kognitiivisia ongelmia.
Miksi kieli on erityisen altis?
Ohimolohko, joka on keskeinen kielelle, näyttää olevan erityisen herkkä saastumisen vaikutuksille. Tämä aivojen alue on vastuussa kielen ymmärtämisestä ja tuottamisesta sekä semanttisesta muistista.
Ilman saasteet voivat vahingoittaa neuroneja tällä alueella, vähentäen kykyä käsitellä ja palauttaa sanoja. Tämä ilmenee vaikeuksina sanallisen sujuvuuden ja muistamisen testeissä.
Lisäksi krooninen altistuminen saastumiselle voi johtaa aivokudoksen vähenemiseen ohimolohkossa. Tämä atrofia on yhteydessä nopeampaan kielellisten kykyjen heikkenemiseen ikääntyneillä ihmisillä.
Nämä löydökset korostavat haavoittuvien aivoalueiden suojelemisen tärkeyttä saasteiden altistumisen vähentämiseksi, erityisesti riskiryhmille kuten vanhuksille.