Merenpohjalevyjen kivilajien koostumuksen vaihtelut vaikuttavat niiden kulkureittiin ja sukelluksen nopeuteen. Nämä erot, jotka ovat peräisin vanhoista tektonisista prosesseista, näyttelevät keskeistä roolia maapallon vaipan dynamiikassa.

Vaipan siirtymävyöhyke, joka sijaitsee 410 ja 660 kilometrin syvyydessä, toimii materiaalien liikkeen säätelijänä kohti maan syvyyksiä. Basaltin esiintyminen tällä alueella voi hidastaa tai jopa pysäyttää sukeltavien levyjen laskua.
Kansainvälinen tutkimusryhmä on tuonut esiin poikkeuksellisen paksun vaipan siirtymävyöhykkeen Pienten Antillien alla. Tämä paksuus, joka on noin 330 kilometriä, johtuu basaltin rikkaasta koostumuksesta, mikä paljastaa perintömateriaalien merkityksen sukelluksessa.
Nämä tulokset, jotka on julkaistu lehdessä Nature, rikastuttavat ymmärrystämme pinnan materiaalien kierrätyksestä maapallon syvyyksissä. Tämä prosessi on olennaista ilmaston ja planeettamme asuttavuuden ylläpitämiseksi geologisilla aikaskaalalla.
VoiLA-projekti, joka on näiden löytöjen taustalla, on asentanut 34 seismometriä merenpohjaan. Tämä aloite merkitsee ensimmäistä kertaa Atlantin sukellusalueiden tutkimuksessa.
Tutkijat korostavat, että tektoniset levyt säilyttävät 'muistia' historiastaan, mikä vaikuttaa vaipan konvektion. Tämä löytö avaa uusia näkökulmia materiaalien sekoittamiseen maapallon sisällä.
Mikä on vaipan siirtymävyöhyke?
Vaipan siirtymävyöhyke on kerros, joka sijaitsee 410 ja 660 kilometrin syvyydessä. Se näyttelee keskeistä roolia materiaalien kiertämisessä pinnan ja maapallon syvyyksien välillä.
Tämä vyöhyke on luonteenomaista mineraalifaasien muutoksille, jotka vaikuttavat kivien tiheyteen ja viskositeettiin. Nämä muutokset vaikuttavat tektonisten levyjen dynamiikkaan ja vaipan konvektion.
Erityisen paksun siirtymävyöhykkeen löytäminen Pienten Antillien alla viittaa ainutlaatuiseen, basaltirikkaaseen koostumukseen. Tämä koostumus voi hidastaa merenpohjalevyjen sukellusta, muuttaen ymmärrystämme maapallon dynamiikasta.
Kuinka tektoniset levyt vaikuttavat vaippaan?
Tektoniset levyt kuljettavat materiaaleja pinnalta vaipan syvyyksiin sukelluksen aikana. Tämä prosessi kierrättää haihtuvia alkuaineita ja mineraaleja, ja sillä on keskeinen rooli maapallon kehityksessä.
Levyjen koostumus, erityisesti niiden basaltipitoisuus, vaikuttaa niiden käyttäytymiseen sukelluksen aikana. Basaltirikkaat alueet voivat hidastaa tai estää levyjen laskua vaipassa.
Tämä tutkimus paljastaa, että levyt säilyttävät 'muistia' geologisesta historiastaan. Tämä muisti vaikuttaa vaipan konvektion ja materiaalien sekoittumiseen, jotka ovat olennaisia maapallon asuttavuuden ylläpitämiseksi.