Tieteelliset ja teknologiset uutiset

Nämä veribiomarkkerit ennustavat dementiaa 10 vuotta etukäteen 🧠

Verisuonimarkkerit voisivat ennustaa dementiaa jopa kymmenen vuotta etukäteen. Tuore tutkimus avaa uusia näkymiä varhaiseen seulontaan.

Nature Medicine -julkaisussa julkaistu tutkimus paljastaa, että tau217-, NfL- ja GFAP-tasot veressä ovat luotettavia indikaattoreita dementia-riskistä. Näitä biomarkkereita, joita on analysoitu yli 2100 vanhuksella, on käytetty ennustamaan sairautta 83 prosentin tarkkuudella jopa kymmenen vuotta ennen diagnoosia.


Tutkimus tuo esiin, että matalat tasot näitä biomarkkereita tarkoittavat minimaalista riskiä kehittää dementiaa. Tämä löytö voisi rauhoittaa niitä, jotka ovat huolissaan kognitiivisesta terveydestään, samalla kun se tarjoaa mahdollisuuden varhaiseen puuttumiseen.

Useiden biomarkkereiden, kuten p-tau217:n yhdistäminen NfL:ään tai GFAP:hen, voisi parantaa ennusteiden tarkkuutta. Tieteilijät harkitsevat näin ollen laajempia lähestymistapoja seulontatyökalujen tarkentamiseksi.

Tämän tutkimuksen vaikutukset ovat laajat, mutta lisätutkimuksia tarvitaan. Tavoitteena on integroida nämä biomarkkerit laajempiin seulontastrategioihin, jotka sisältävät muita kliinisiä ja biologisia tietoja.

Tämä tieteellinen edistysaskel on merkittävä askel dementiaennaltaehkäisyssä. Se avaa mahdollisuuksia varhaisiin toimiin, jotka voivat hidastaa tai jopa estää taudin kehittymistä.

Kuinka verisuonimarkkerit voivat ennustaa dementiaa?


Biomarkkerit, kuten tau217, NfL ja GFAP, ovat proteiineja, joiden tasot vaihtelevat aivojen terveydentilan mukaan. Niiden epänormaali esiintyminen veressä voi viitata käynnissä oleviin neurodegeneratiivisiin prosesseihin, kauan ennen kliinisten oireiden ilmenemistä.

Nämä biomarkkerit ovat spesifisiä eri neurodegeneratiivisuuden osa-alueille. Esimerkiksi tau217 liittyy Alzheimerin taudille tyypillisiin amyloidiplakkeihin, kun taas NfL heijastaa vaurioita neuroneissa.

Näiden biomarkkereiden analysointi mahdollistaa siis aivojen poikkeavuuksien varhaisen havaitsemisen. Kuitenkin niiden tulkinta vaatii asiantuntemusta, sillä ulkoiset tekijät voivat vaikuttaa niiden tasoihin.

Tämä lupaava menetelmä voisi mullistaa dementiaennusteen varhaisen diagnosoinnin, mutta sitä on vielä hiottava laajaa kliinistä käyttöä varten.