Tutkijat ovat analysoineet asuinrakennusten kokoa yli 1100 arkeologisella kohteella ympäri maailmaa. Tämä innovatiivinen menetelmä on mahdollistanut rikkauden epätasa-arvon mittaamisen esihistoriallisissa yhteiskunnissa, kauan ennen kirjoituksen keksimistä.
Tutkimus, joka on julkaistu Proceedings of the National Academy of Sciences -julkaisussa, osoittaa, että epätasa-arvo alkoi lisääntyä noin 1 500 vuotta maatalouden aloittamisen jälkeen. Väestönkasvu ja sosiaalinen monimutkaisuus ovat olleet keskeisiä tekijöitä tässä kehityksessä.
Tutkijat ovat käyttäneet Gini-kertoimen arvioidakseen taloudellisia eroja. Tulokset viittaavat siihen, että varhaiset maatalousyhteisöt olivat suhteellisen tasa-arvoisia, mutta epätasa-arvo kasvoi yhteiskuntien laajentuessa.
Teknologiset innovaatiot, kuten kastelu, ovat lisänneet maataloustuotantoa mutta myös syventäneet varallisuuseroja. Jotkut edistysaskeleet, kuten raudan metallurgia, ovat kuitenkin toimineet tasa-arvoistavina tekijöinä parantamalla työkalujen saatavuutta.
Tämä kansainvälinen tutkimus sisältää 27 tiedemiestä eri instituutioista. Se korostaa arkeologian merkitystä muinaisten sosiaalisten dynamiikkojen ymmärtämisessä ja niiden nykyisissä vaikutuksissa.
Löydökset kyseenalaistavat ajatuksen tasaisesti köyhästä esiteollisesta maailmasta. Ne paljastavat pikemminkin varallisuuden asteittaisen kertymisen ja merkittävät taloudelliset erot jo varhaisissa maatalousyhteiskunnissa.
Kuinka epätasa-arvoa mitataan muinaisissa yhteiskunnissa?
Arkeologit käyttävät usein asuinrakennusten kokoa varallisuuden indikaattorina. Tämä menetelmä perustuu oletukseen, että suuremmat talot heijastavat korkeampaa sosiaalista asemaa.
Gini-kerroin, tilastollinen työkalu, on käytössä erojen kvantifioimiseksi. Se mahdollistaa epätasa-arvon vertailun eri aikakausien ja alueiden välillä.
Tämä lähestymistapa on paljastanut, että varhaiset maatalousyhteiskunnat olivat suhteellisen tasa-arvoisia. Epätasa-arvo on kasvanut sosiaalisten rakenteiden monimutkaistuessa.
Arkeologiset tiedot täydentävät näin kirjoitettuja lähteitä, tarjoten kattavamman näkemyksen ihmiskuntien kehityksestä.
Mikä rooli maataloudella oli epätasa-arvon syntymisessä?
Maatalous merkitsi käännekohtaa ihmiskunnan historiassa mahdollistamalla asettumisen paikoilleen. Se toi myös mukanaan uusia sosiaalisia ja taloudellisia organisaatiomuotoja.
Viljelysmaan omistaminen muuttui keskeiseksi kysymykseksi. Ne yksilöt ja perheet, jotka hallitsivat näitä resursseja, pystyivät keräämään enemmän varallisuutta.
Maatalousinnovaatiot, kuten kastelu, ovat lisänneet tuottoja mutta myös eroja. Ne ovat suosineet niitä, jotka pystyivät investoimaan näihin teknologioihin.
Tämä dynamiikka johti sosiaalisten hierarkioiden muodostumiseen, jossa varallisuus keskittyi yhä enemmän eliitin käsiin.