Tämä teoria perustuu informaatiodynamiikan toiseen lakiin. Se ehdottaa, että alkeishiukkaset tallentavat tietoa itsestään, vähän kuten DNA soluissa. Avaruus olisi näin ollen pikselöitynyt, jokainen pikseli toimisi tietovarastona.
Dr. Vopson vertaa tätä mekanismia videopelien tai virtuaalitodellisuuden simulaatioiden toimintaan. Näissä ympäristöissä on tehokkaampaa laskea yhden esineen sijainti kuin useiden entiteettien. Universumi voisi toimia saman periaatteen mukaan, optimoiden näin laskentatehoaan.
Tämä näkökulma avaa uusia polkuja ymmärtää ilmiöitä kuten mustat aukot tai pimeä energia. Se herättää myös kysymyksiä itse todellisuuden luonteesta. Onko universumi tietokonesimulaatio? Vastaus on vielä löydettävissä.
Tämän teorian vaikutukset ovat laajat. Ne voisivat erityisesti valaista gravitaation ja kvantti-informaatioteorian välisiä suhteita. Dr. Vopsonin työ tarjoaa näin uuden tavan tarkastella fysiikan peruslakeja.
Tämä lähestymistapa liittyy henkilöiden, kuten Elon Muskin, spekulaatioihin universumimme simuloidusta luonteesta. Vaikka se on kiistanalainen, se osoittaa, kuinka tiede voi kulkea odottamattomia polkuja selittääkseen ympäröivää maailmaa.
Mitä on informaatiophysika?
Informaatiophysika on tieteen haara, joka tutkii, kuinka tieto muokkaa fyysistä todellisuutta. Se postuloidaan, että kaikki, alkeishiukkasista perusvoimiin, voidaan kuvata informaation käsittelyn avulla.
Tämä ala nousee kvanttimekaniikan ja informaatioteorian tutkimuksista. Se ehdottaa, että universumi toimii kuin valtava tietokone, jossa jokainen vuorovaikutus on laskentatoimenpide.
Tutkijat tutkivat, kuinka tämä näkökulma voi yhdistää fysiikan lait. Se tarjoaa erityisesti uuden ymmärryksen ilmiöistä kuten entropia tai gravitaatio.
Vaikka lupaava, tämä teoria on edelleen spekulatiivinen. Se vaatii kokeellisia todisteita tullakseen täysin validoiduksi tiedeyhteisössä.
Kuinka gravitaatio voisi liittyä tietoon?
Dr. Vopsonin teoria ehdottaa, että gravitaatio on seurausta informaation optimoinnista universumissa. Hänen mukaansa esineiden välinen vetovoima olisi keino vähentää avaruusajan tallennettujen tietojen monimutkaisuutta.
Tämä ajatus perustuu periaatteeseen, että mitä vähemmän esineitä on seurattavana, sitä vähemmän järjestelmä tarvitsee laskentaresursseja. Näin ollen gravitaatio olisi tämän optimoinnin nouseva voima.
Tämä lähestymistapa liittyy joihinkin mustien aukkojen termodynamiikan teorioihin, joissa tieto näyttelee keskeistä roolia. Se voisi myös valaista pimeän aineen ja energian luonteen.
Jos tämä hypoteesi vahvistuu, se mullistaisi ymmärryksemme universumista. Se osoittaisi, että fysiikan lait ovat syvästi sidoksissa siihen, miten tietoa käsitellään.