TÀmÀ NASA:n Curiosity-marsroverin itsepotretti nÀyttÀÀ ajoneuvon "Big Sky" -sivustolla.
Kuva Wikimedia
Curiosityn kerÀÀmÀt tiedot Gale-kraaterista paljastavat sideriitin, rautapitoisen hiilimineraalin, lÀsnÀolon. TÀmÀ löytö, joka on julkaistu Science-lehdessÀ, viittaa siihen, ettÀ muinainen Marsin ilmakehÀ oli runsas hiilidioksidista. Tutkijat arvioivat, ettÀ tÀmÀ ilmakehÀn koostumus olisi mahdollistanut nestemÀisen veden olemassaolon pinnalla.
Sideriitti muodostuu hiilidioksidin ja veden lÀsnÀollessa, mikÀ viittaa aikaisemmin elÀmÀlle suotuisaan ympÀristöön. Tiedemiehet uskovat, ettÀ Marsin jÀÀhtyminen johti ilmakehÀn hiilidioksidin muuttumiseen hiilimineraaleiksi. TÀmÀ prosessi olisi vaikuttanut ilmakehÀn menetykseen ja planeetan kuivumiseen.
Tulevat Mars-missiot voisivat vahvistaa nÀitÀ tuloksia tutkimalla muita rikkaita sulfaattialueita. NÀmÀ tutkimukset auttaisivat ymmÀrtÀmÀÀn, miten Mars siirtyi lÀmpimÀstÀ ja kosteasta tilasta nykyiseen tilaansa. Hiilimineraalien muodostusmekanismien tutkiminen Marsissa voisi myös valaista hiilidioksidin talteenottostrategioita Maapallolla.
Ben Tutolo korostaa nÀiden löytöjen merkitystÀ planeettojen asuttavuuden haavoittuvuuden ymmÀrtÀmisessÀ. Pienet muutokset ilmakehÀn koostumuksessa voivat aiheuttaa suuria seurauksia. Mars, joka oli aikaisemmin asuttava, on menettÀnyt tÀmÀn kyvyn, toisin kuin Maa, joka on sÀilyttÀnyt sen miljardien vuosien ajan.
Kuinka sideriitti paljastaa Marsin menneisyyden?
Sideriitti on mineraali, joka muodostuu hiilidioksidin ja veden lÀsnÀollessa. Sen lÀsnÀolo Marsissa viittaa siihen, ettÀ planeetalla oli aikaisemmin hiilidioksidipitoista ilmakehÀÀ ja olosuhteet nestemÀiselle vedelle.
TÀmÀ mineraali toimii aikakapselina, vangiten tietoa muinaisesta Marsin ilmakehÀstÀ. Tiedemiehet voivat nÀin rekonstruoida ympÀristöolosuhteet, jotka vallitsivat Marsissa miljardeja vuosia sitten.
Sideriitin muodostuminen vaatii erityisiÀ olosuhteita, mukaan lukien tietyn paineen ja lÀmpötilan. Sen tutkiminen auttaa ymmÀrtÀmÀÀn, miten Mars on kehittynyt potentiaalisesti asuttavasta maailmasta kylmÀksi ja kuivaksi autiomaaksi.
TÀmÀ löytö avaa uusia nÀkymiÀ menneisyyden elÀmÀn jÀlkien etsimiseen Marsissa. Se auttaa myös arvioimaan muiden planeettojen kykyÀ yllÀpitÀÀ asuttavia olosuhteita pitkÀllÀ aikavÀlillÀ.
Miksi Mars menetti ilmakehÀnsÀ?
Mars on kokenut radikaalin ilmastonmuutoksen, siirtyen lÀmpimÀstÀ ja kosteasta ympÀristöstÀ kylmÀksi autiomaaksi. TÀmÀ mullistus johtuu suurelta osin sen hiilidioksidipitoisen ilmakehÀn menetyksestÀ.
Hiilidioksidi, Marsin pÀÀasiallinen kasvihuonekaasu, on vÀhitellen sitoutunut kiviin hiilimineraalien muodossa. TÀmÀ prosessi on vÀhentÀnyt kasvihuoneilmiötÀ, mikÀ on johtanut planeetan yleiseen jÀÀhtymiseen.
Globaalin magneettikentÀn puuttuminen on myös nÀytellyt keskeistÀ roolia. Ilman tÀtÀ suojaa aurinkotuuli on kuluttanut Marsin ilmakehÀÀ, nopeuttaen sen hÀviÀmistÀ.
NÀiden mekanismien ymmÀrtÀminen on ratkaisevan tÀrkeÀÀ arvioitaessa Marsin menneisyyden asuttavuutta ja ennakoitaessa planeettojen ilmakehien tulevaisuutta. TÀmÀ tarjoaa myös arvokkaita opetuksia ilmastonmuutoksesta, mukaan lukien Maapallon nykyiset muutokset.