Alkuperäinen havainto juontaa juurensa vuoteen 2011, jolloin ohikiitävä valon vääristymä paljasti tämän epätavallisen parin olemassaolon. Heikkopainoinen tähti ja sen kumppani, super-Neptunuksen kokoinen planeetta, liikkuvat huimaa vauhtia, yllättäen astronomit.

Tähtien esitys lähellä Linnunradan keskustaa, jossa on jälkiä, jotka osoittavat niiden nopeuden.
Hypernopeusjärjestelmä erottuu selvästi.
Luotto: NASA/JPL-Caltech/R. Hurt (Caltech-IPAC)
Hypernopeusjärjestelmä erottuu selvästi.
Luotto: NASA/JPL-Caltech/R. Hurt (Caltech-IPAC)
Hypernopeat tähdet ovat harvinaisia kohteita, jotka on usein heitetty pois alkuperäisestä galaksistaan voimakkaiden gravitaatiovuorovaikutusten seurauksena. Tämä erityinen järjestelmä on kuitenkin ensimmäinen, jossa planeetta on havaittu kiertävän tällaista tähteä. Tämä löytö kyseenalaistaa nykyiset mallit planeettojen muodostumisesta ja selviytymisestä äärimmäisissä ympäristöissä.
Microlensing Observations in Astrophysics -tutkimuksen keräämät tiedot ovat mahdollistaneet tämän järjestelmän tunnistamisen. Valokäyrän analyysi paljasti kahden taivaankappaleen olemassaolon, joista toinen on noin 2 300 kertaa massiivisempi kuin toinen. Myöhemmät havainnot Keck-observatoriolla ja Gaia-satelliitilla vahvistivat tähden etäisyyden ja vaikuttavan nopeuden.
Arvioidun nopeuden ollessa 540 kilometriä sekunnissa, eli noin 2 miljoonaa kilometriä tunnissa, tämä tähti saattaa jonain päivänä poistua Linnunradasta. Tutkijat seuraavat edelleen tätä järjestelmää ymmärtääkseen sen alkuperää ja kohtaloa paremmin. Tämä tutkimus, joka on julkaistu The Astronomical Journal -lehdessä, avaa uusia näkökulmia planeettojen dynamiikkaan äärimmäisissä olosuhteissa.
Tutkijat toivovat, että tulevat havainnot vahvistavat tähden tarkan nopeuden ja selvittävät, onko se riittävä paetakseen galaksimme gravitaatiovoimasta. Tämä löytö korostaa astronomisten tutkimusten (taivaan kartoitusten) merkitystä universumin ymmärtämisessä.
Kuinka planeetta voi selviytyä hypernopean tähden ympärillä?
Planeetan löytäminen hypernopean tähden ympäriltä herättää kysymyksiä planeettojen selviytymismekanismeista. Nykyiset mallit viittaavat siihen, että äärimmäiset gravitaatiovoimat pitäisi heittää planeetat niiden radalta.
Tutkijat pohtivat, että planeetta on saattanut muodostua tähden heittämisen jälkeen, tai että järjestelmä on heitetty yhtenä koherenttina kokonaisuutena. Tämä viimeinen hypoteesi edellyttäisi hyvin erityisiä olosuhteita.
Toinen mahdollisuus on, että planeetalla on tarpeeksi laaja orbita kestämään gravitaatiovaihteluita. Tämä vaatisi säätöjä ymmärrykseemme planeettajärjestelmien vakaudesta.
Tämä löytö kannustaa astronomit tarkistamaan teorioitaan planeettojen muodostumisesta ja kehityksestä dynaamisesti äärimmäisissä ympäristöissä.
Mikä on mikrolensointi ja miten se auttaa eksoplaneettojen löytämisessä?
Mikrolensointi on havaintotekniikka, joka mahdollistaa kohteiden, kuten planeettojen, havaitsemisen analysoimalla kaukaisen tähden valon vääristymää. Tämä ilmiö tapahtuu, kun kohde kulkee havaitsijan ja tähden välissä.
Tämä menetelmä on erityisen hyödyllinen kaukana sijaitsevien planeettojen löytämisessä, mukaan lukien ne, jotka kiertävät hypernopeita tähtiä. Se ei riipu isäntä tähden kirkkaudesta, mikä tekee siitä tehokkaan heikosti loistavien järjestelmien tutkimisessa.
Mikrolensointi on mahdollistanut monien eksoplaneettojen löytämisen, mukaan lukien ne äärimmäisissä ympäristöissä. Se täydentää muita havaintomenetelmiä, kuten radiaalinopeuden mittaamista tai transiittia.