PNAS Nexus -julkaisussa julkaistu tutkimus on ensimmäinen, joka arvioi maailman vesistöjen saastumisen laajuutta ihmisten antibioottien käytön vuoksi. Tutkijat laskivat, että noin 8 500 tonnia antibiootteja, mikä on lähes kolmannes vuosittaisesta ihmiskulutuksesta, päätyy vuosittain maailman jokiverkostoihin, monissa tapauksissa jopa jäteveden käsittelyn jälkeen.
"Vaikka yksittäisten antibioottijäämien määrät edustavat vain hyvin pieniä pitoisuuksia useimmissa vesistöissä, mikä tekee niiden havaitsemisesta erittäin vaikeaa, krooninen ja kumulatiivinen altistuminen näille aineille ympäristössä voi silti aiheuttaa riskejä ihmisten terveydelle ja vesiekosysteemeille", selittää Heloisa Ehalt Macedo, McGillin yliopiston maantieteen postdoc-tutkija ja tutkimuksen pääkirjoittaja.
Tutkimusryhmä käytti maailmanlaajuista mallia, joka oli validoitu kenttädatalla lähes 900 jokisivustolta. He havaitsivat, että amoksisilliini, maailman eniten käytetty antibiootti, oli myös todennäköisin esiintymään riskipitoisina pitoisuuksina, erityisesti Kaakkois-Aasiassa, missä sen kasvava käyttö ja rajoitettu jäteveden käsittely pahentavat ongelmaa.
"Tämä tutkimus ei ole varoitus antibioottien käytöstä, jotka ovat välttämättömiä maailman terveydelle, mutta tuloksemme osoittavat, että niiden esiintyminen vesistöissä voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia vesiekosysteemeille ja antibioottiresistenssille, mikä vaatii lieventämis- ja riskienhallintastrategioiden käyttöönottoa", tarkentaa Bernhard Lehner, McGillin yliopiston maantieteen osaston globaalin hydrologian professori ja tutkimuksen toinen kirjoittaja.
Nämä tulokset ovat erityisen kiinnostavia, koska tutkimus ei ottanut huomioon eläintuotannosta tai lääketehtaista peräisin olevia antibiootteja, jotka ovat kaksi merkittävää ympäristön saastumisen lähdettä.
"Tuloksemme osoittavat, että jokien ja virtojen antibioottisaastuminen, joka johtuu vain ihmisten kulutuksesta, on merkittävä ongelma, jota voivat pahentaa eläinlääkinnälliset tai teolliset lähteet samankaltaisista yhdisteistä", toteaa Jim Nicell, McGillin yliopiston ympäristötekniikan professori ja tutkimuksen toinen kirjoittaja. "On siis tarpeen toteuttaa valvontaohjelmia, jotta voidaan havaita vesistöjen saastuminen antibiooteilla tai muilla kemikaaleilla, erityisesti alueilla, joita mallimme ennustaa haavoittuviksi."
Tutkimusartikkeli "Antibiotics in the global river system arising from human consumption", jonka ovat kirjoittaneet Heloisa Ehalt Macedo, Bernhard Lehner, Jim Nicell, Usman Khan ja Eili Klein, on julkaistu PNAS Nexus -lehdessä. Tutkimusta on rahoittanut Kanadan luonnontieteiden ja tekniikan tutkimusneuvosto sekä McGillin yliopiston James-McGill -professuuri ja Fessenden -professuuri tieteessä ja innovaatiossa.