Nämä jäljet, joita on havaittu 1970-luvulta lähtien, ovat pitkään antaneet toivoa kausittaisista virtauksista. Kuitenkin yli 86 000 korkean resoluution kuvan analyysi paljastaa hämmästyttävän korrelaation tuulen aktiivisuuden ja pölylaskeumien kanssa. Tutkijat suosivat nyt kuivia prosesseja, kuten hienojakoisten hiukkasten vyöryjä.
Tuhannet oudot jäljet, joita on tähän asti pidetty merkkeinä nestemäisen veden läsnäolosta Marsissa, ovat todennäköisesti vain pölyä liukumassa alas, osoittaa laaja tekoälyanalyysi.
Luotto: NASA
Uudenlainen kartoitus ilmiöstä
Kansainvälinen tiimi on kouluttanut algoritmin tunnistamaan nämä viivat systemaattisesti, luoden ensimmäisen globaalin tietokannan. Yli 500 000 esiintymää on rekisteröity eri puolilta planeettaa.
Tämä tilastollinen lähestymistapa on mahdollistanut tietojen risteyttämisen erilaisten ympäristötekijöiden kanssa, mukaan lukien tuulen voimakkuus, pölylaskeumien määrät, päivittäiset lämpötilan vaihtelut, pinnan albedo, äskettäisten meteoriitti-iskujen taajuus ja rekisteröityjen seismisten aktiviteettien sijainti. Yhteyttä tyypillisiin vesitoimintaan liittyviin indikaattoreihin, kuten rinteiden suuntaan tai paikalliseen kosteuteen, ei löytynyt.
Sen sijaan viivat esiintyvät pääasiassa alueilla, joilla on voimakkaita tuulia. Äskettäiset meteoriitti-iskut näyttävät myös laukaisevan niiden muodostumisen, todennäköisesti vakauttamalla pinnallisia kerroksia.
Vaikutuksia tulevaan tutkimukseen
Nestemäisen veden puuttuminen vähentää biologisen saastumisen riskejä robottimissioiden aikana. Avaruusjärjestöt voivat kohdistaa tutkimuksensa muihin, lupaavampiin paikkoihin, joissa etsitään merkkejä menneestä elämästä.
Tämä löytö havainnollistaa digitaalisten työkalujen hyödyllisyyttä planeettatieteessä. Suuri tietojenkäsittely mahdollistaa joidenkin hypoteesien nopean hylkäämisen, mikä optimoi tutkimusstrategioita.
Kausittaiset viivat, tai recurring slope lineae, noudattavat samaa kaavaa. Niiden jaksollinen esiintyminen voitaisiin selittää laskeuma- ja tuuleneroosiosykleillä, ei vesilähteellä.
Lisätietoja: miten pölymyrskyt muodostuvat Marsissa?
Marsin myrskyt johtuvat äärimmäisistä lämpötilaeroista päivän ja yön välillä. Nämä tuulet nostavat hienojakoisia hiukkasia, luoden joskus paksuja pilviä, jotka peittävät kokonaisia mantereita.
Niiden voimakkuus vaihtelee vuodenaikojen mukaan, ja huiput esiintyvät perihelion aikana. Marsin heikko painovoima mahdollistaa pölyn pysyä ilmassa paljon pidempään kuin Maassa.
Nämä ilmiöt muokkaavat aktiivisesti maisemaa, pyyhkien pois iskun jälkiä tai siirtäen dyynien sijaintia. Jotkut myrskyt saavuttavat niin suuren laajuuden, että ne uhkaavat eri roverien toimintaa, jotka on lähetetty paikalle.