Tieteelliset ja teknologiset uutiset

Suuret apinat paljastavat yllätyksiä DNA:ssaan 🧬

Tutkijat ovat tunnistaneet suurilla apinoilla DNA-sekvenssejä, jotka pystyvät muodostamaan epätavanomaisia rakenteita, joita kutsutaan ei-B-DNA:ksi. Nämä konfiguraatiot näyttelevät keskeistä roolia soluprosessien säätelyssä ja genomin evoluutiossa. Genomin toistuvat alueet, jotka ovat pitkään olleet saavuttamattomia, analysoidaan nyt edistyneiden sekvensointiteknologioiden avulla.


Tutkimusryhmä on käyttänyt täydellisiä genomi-kokoelmia, joita kutsutaan telomeeristä telomeeriin -kokoelmiksi, ennustamaan näiden rakenteiden sijaintia. Nämä tiedot mahdollistavat aiemmin tutkimattomien alueiden tutkimisen niiden toistuvan luonteen vuoksi. Tulokset, jotka on julkaistu Nucleic Acids Research -lehdessä, osoittavat korkean ei-B-DNA:n pitoisuuden näillä uusilla sekvensoiduilla alueilla.

Ei-B-DNA-rakenteet sisältävät muotoja kuten G-kvadriplexit ja Z-DNA, jotka liittyvät tiettyihin solutoimintoihin. Niiden esiintyminen avainalueilla, kuten telomeereissä ja sentromeereissä, viittaa rooliin kromosomaalisessa vakaudessa. Gorillan genomi, joka on erityisen rikas toistuvasta DNA:sta, sisältää myös enemmän mahdollisia kuvioita näille rakenteille.

Nämä löydökset voivat valaista mekanismeja, jotka liittyvät geneettisiin sairauksiin ja tiettyihin syöpiin. Esimerkiksi Downin oireyhtymään liittyvä kromosomaalinen translokaatio osoittaa korkeaa Z-DNA:n pitoisuutta sen murtumakohdassa. Tämä viittaa siihen, että ei-B-rakenteilla voi olla osuutta kromosomaalisissa järjestelyissä.

Tutkijat ovat kokeellisesti vahvistaneet joidenkin näiden rakenteiden muodostumisen, mutta suurin osa niistä vaatii lisätutkimuksia. Solu- ja genomiyhteys vaikuttaa todennäköisesti niiden esiintymiseen ja toimintaan. Tämä tutkimus avaa tietä paremmalle ymmärrykselle DNA:n rakenteellisesta monimuotoisuudesta ja sen vaikutuksesta biologisiin prosesseihin.

Miksi suurten apinoiden genomit ovat niin tärkeitä?


Suuret apinat jakavat suuren osan DNA:staan ihmisten kanssa, mikä tekee niistä arvokkaita malleja evoluution ja ihmisten sairauksien tutkimiseen. Niiden genomit sisältävät samankaltaisia toistuvia alueita, joita on ollut vaikea analysoida vasta äskettäin.

Telomeeristä telomeeriin -kokoelmat tarjoavat ennennäkemättömän näkymän näille alueille. Ne paljastavat eroja ja samankaltaisuuksia ei-B-DNA-rakenteiden jakautumisessa lajien välillä.

Tämä vertailu auttaa ymmärtämään, miten nämä rakenteet ovat kehittyneet ja mitä toimintoja niillä voisi olla. Se valaisee myös yleisiä mekanismeja genomin evoluutiossa primateilla.