Tutkijat ovat havainneet, että Jupiter oli aikaisemmin noin kaksinkertainen tilavuudeltaan nykyiseen verrattuna. Sen magneettikenttä oli myös 50 kertaa voimakkaampi, mikä ilmenee Nature Astronomy -julkaisussa julkaistuista laskelmista. Nämä tulokset tarjoavat arvokkaita vihjeitä planeettojen muodostumisesta.
Kuvan Wikimedia
Konstantin Batyginin tiimi käytti innovatiivista menetelmää Jupiterin historian jäljittämiseen. Tutkimalla Amalthea- ja Thebe-kuiden ratoja he pystyivät arvioimaan planeetan alkuperäistä kokoa ja pyörimisnopeutta. Tämä lähestymistapa välttää perinteisten mallien epävarmuuksia.
Tiedot viittaavat siihen, että Jupiter saattoi alun perin sisältää yli 2 000 Maata tilavuudessaan. Ajan myötä planeetta on menettänyt lämpöä ja kutistunut. Nykyään se on edelleen aurinkokuntamme suurin planeetta, joka pystyy mahtumaan 1 321 Maata.
Tutkimus valaisee Jupiterin keskeistä roolia aurinkokunnan muodostumisessa. Sen massa ja magneettikenttä ovat vaikuttaneet aineen jakautumiseen nuoren Auringon ympärillä. Nämä olosuhteet ovat muovanneet nykyistä planeettajärjestelmämme rakennetta.
Tutkijat pitävät näitä tuloksia viitepisteenä aurinkokunnan evoluution ymmärtämisessä. He toivovat, että nämä löydökset ohjaavat tulevia tutkimuksia jättiläisplaneettojen muodostumisesta.
Kuinka Jupiterin kuut paljastavat sen menneisyyden?
Amalthea- ja Thebe-kuut, vaikka pienet, ovat näytelleet keskeistä roolia tässä tutkimuksessa. Niiden hieman kaltevat radat ovat mahdollistaneet tutkijoiden jäljittää Io:n, Jupiterin lähimmän kuun, historiallista sijaintia.
Tämä tieto on auttanut määrittämään Jupiterin ympäri olevan kiekon sisäreunan. Ymmärtämällä tätä kiekkoa tiedemiehet pystyivät arvioimaan Jupiterin alkuperäistä pyörimisnopeutta.
Kulman säilyttämisen periaatetta on sitten sovellettu. Tämä on mahdollistanut Jupiterin alkuperäisen koon laskemisen, mikä osoittaa pienten taivaankappaleiden merkityksen kaasujättiläisten ymmärtämisessä.
Miksi Jupiterin magneettikenttä oli niin voimakas?
Jupiterin magneettikenttä syntyy sähköjohtavuuden liikkeistä sen sisällä, joka koostuu pääasiassa metallihydrogenista. Nuoruudessaan planeetta oli suurempi ja kuumempi, mikä lisäsi näitä liikkeitä.
Tämä valtava magneettikenttä on todennäköisesti vaikuttanut muiden aurinkokunnan planeettojen muodostumiseen.
Ajan myötä Jupiterin jäähtyminen on vähentänyt sen sisäistä aktiivisuutta, heikentäen sen magneettikenttää. Tämä kehitys osoittaa, kuinka planeettojen ominaisuudet muuttuvat radikaalisti kosmologisilla aikaskaalalla.